Alkuperäinen teksti julkaistu 23.3.2009. Juttua päivitetty sittemmin muutaman kerran.
Moni lukija ihmettelee joskus, että mitäs ihmeen järkeä on tehdä pelistä ennakko nettiin, kun jokin paperinen pelilehti on julkaissut siitä jo arvostelun. Tai miksi paperilehden arvostelu ilmestyy kuukautta aikaisemmin kuin verkkoarvostelu? Tai toisinpäin.
Syy löytyy viihdealalla laajalti käytetyistä sopimuskäytännöistä, niin sanotuista embargoista. Embargot ovat tuttu juttu niin peli-, leffa- kuin musabisneksessäkin. Tässä kolumnissa keskitymme niihin nimenomaan pelialan näkökulmasta.
Embargo on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa osapuoli A antaa lehti B:n käyttöön aineistoa tuotteesta Y hyvissä ajoin, etukäteen. Lehti B kuitenkin lupaa pyhästi käsi sydämellä julkaisevansa jutun, oli se sitten vaikkapa peliennakko tai -arvostelu, vasta aikaisintaan määrättynä päivänä.
Embargoon saattaa myös liittyä yritysmaailmassa hyvin tunnettu NDA, Non Disclosure Agreement. NDA:ssa esimerkiksi lehti lupaa ja vannoo allekirjoitetun sopimuksen kautta kunnioittavansa julkaisijan antamia rajoituksia.
NDA ja embargo liittyvät joskus toisiinsa, joskus eivät. NDA:n allekirjoittamalla lehti saattaa esimerkiksi lupautua kunnioittamaan pelitalon embargoja ja rajoituksia yleisellä tasolla, joskus NDA allekirjoitetaan pelikohtaisesti.
Loppumetreillä tämä tarkoittaa sitä, että pelimedia saa käyttöönsä pelitalolta pelien ennakkoversioita sekä varhaisia arvostelukappaleita, kun lupaamme kunnioittaa pelitalojen määräyksiä juttujen julkaisuajankohdan suhteen. Tapauskohtaisesti pelitalo saattaa myös esittää ”toiveen”, että ennakko kirjoitettaisiin esimerkiksi vain pelin neljästä ensimmäisestä kentästä tai että tietyistä juonenkäänteistä tai hahmoista ei puhuta ollenkaan. Näin pelitalo varmistaa, että tiedot pelin sisällöstä paljastuvat pala palalta, ylläpitäen pelaajien mielenkiintoa. Ja kas, näin mekin pystymme tarjoamaan myöhemmissä jutuissa tai arvosteluissa jotain uutta.
Embargoissa on myös toinen, vähän erikoisempi puoli. Ne eivät näet ole kaikille samat.
Embargoja on kahdenlaisia: printtilehdille ja verkkolehdille.
Eri medioiden erilainen kohtelu on kuitenkin hyvin perusteltua. Painetut lehdet julkaistaan yleensä kuukausittain, hyvin tiukkojen aikataulujen puitteissa. Artikkelin on oltava valmis tiettyyn päivämäärään mennessä, minkä jälkeen se täytyy ehtiä oikolukea, hioa, taittaa, tarkistaa ja lähettää painoon. Sitten lehti vielä painetaan, toimitetaan jakeluun ja postitetaan. Tähän menee melkoisesti aikaa eivätkä lehden paino- ja julkaisuaikataulut jousta. Yhtään. Printtilehteä tehdessä painitaankin usein muutaman päivän, jopa tuntien rajoilla, että ehtiikö juttu pelistä x nyt valmistuvaan lehteen – vai lykkäytyykö juttu kuukaudella. Verkkopelilehti voi sen sijaan toimia huomattavasti lyhyemmällä syklillä ja voimme joustavasti siirrellä juttujen julkaisupäivää.
Muun muassa aikatauluerojen takia painetuille lehdille annetaan huomattavasti vapaammat kädet arvostelujen julkaisuun. Kuvitteellisen pelin Z arvostelu voidaan esimerkiksi julkaista printtilehdessä 1.2. Sen sijaan verkossa arvostelun voi julkaista vasta 15.3., ennakonkin 15.2. Peli itse julkaistaan 30.3.
Juuri tästä syystä esimerkiksi Stormrise-pelin ennakkomme herätti eräässä lukijassa hämmennystä:
"”Pelin tästä osa-alueesta ei saa vielä kauheasti puhua, mutta vaitiolovelvollisuuttamme uhaten voimme kertoa, ettei meininki muutu loppupuoliskolla ainakaan vaisummaksi.”"
"Mielenkiintoista, Pelit-lehti kun julkaisi tämän kuun numerossa koko pelin arvostelun arvosanaa myöten, eikä pelin uutta osiota edes pahemmin kehuttu joten kyseessä ei ole mikään ”saatte puhua vain jos ette hauku” -sääntökään."
Nyt tiedät miksi näin. Pelit-lehti pystyi jo julkaisemaan Stormrisen arvostelun, nettilehdillä oli sen sijaan lupa tehdä vasta ennakko.
Aikataulusyistä printtilehdet saavat arvostelukoodinsa verkkolehtiä aikaisemmin, mutta ei suinkaan aina. Niinpä embargoilla on myös positiivinen kääntöpuolensa. Kun arvostelukoodi toimitetaan samaan aikaan sekä printti- että verkkolehdille, mutta printtilehdet kiirehtivät saadakseen juttunsa heti seuraavaan lehteen, nettilehti voi pelata samaa peliä, aivan samaa versiota, monta viikkoa, jopa kuukauden kauemmin, ennen arvostelun kirjoittamista.
Loppukaneettina kuitenkin mainittakoon, että embargo tarkoittaa vain varhaisinta hetkeä, kun juttu on lupa julkaista. Ennakoiden ja arvostelujen julkaisusuunnitelmassa huomioidaan myös pelien julkaisupäivä. Arvostelua ei välttämättä kannata tehdä kahta kuukautta ennen julkaisua, mutta toimivasta pelikoodista tehty ennakko on tällöin täysin paikallaan, oli pelistä sitten jo tehty arvostelu jossain printtilehdessä tai ei. Koska verkkolehdessä voimme tehdä juttusuunnitelmamme joustavasti ja suunnitella arvostelujen julkaisun päivän, tunnin ja minuutin tarkkuudella, kuukauden sijaan, voimme tähdätä merkittävien pelien arvostelut lähelle julkaisupäivää. Tämä palvelee paremmin myös lukijaa.
Näin siis täydellisessä maailmassa. Aina sekään ei onnistu. Usein arvostelukappaleet saapuvat vasta täpärästi ennen pelin julkaisua, joten etenkin huolellista testaamista vaativat megapelit ehditään realistisesti arvostella aikaisintaan viikkoa paria julkaisun jälkeen, mikäli testaajamme eivät ole pulassa entistenkin pelien kanssa.
Moni lukija ihmettelee joskus, että mitäs ihmeen järkeä on tehdä pelistä ennakko nettiin, kun jokin paperinen pelilehti on julkaissut siitä jo arvostelun. Tai miksi paperilehden arvostelu ilmestyy kuukautta aikaisemmin kuin verkkoarvostelu? Tai toisinpäin.
Syy löytyy viihdealalla laajalti käytetyistä sopimuskäytännöistä, niin sanotuista embargoista. Embargot ovat tuttu juttu niin peli-, leffa- kuin musabisneksessäkin. Tässä kolumnissa keskitymme niihin nimenomaan pelialan näkökulmasta.
Embargo on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa osapuoli A antaa lehti B:n käyttöön aineistoa tuotteesta Y hyvissä ajoin, etukäteen. Lehti B kuitenkin lupaa pyhästi käsi sydämellä julkaisevansa jutun, oli se sitten vaikkapa peliennakko tai -arvostelu, vasta aikaisintaan määrättynä päivänä.
Embargoon saattaa myös liittyä yritysmaailmassa hyvin tunnettu NDA, Non Disclosure Agreement. NDA:ssa esimerkiksi lehti lupaa ja vannoo allekirjoitetun sopimuksen kautta kunnioittavansa julkaisijan antamia rajoituksia.
NDA ja embargo liittyvät joskus toisiinsa, joskus eivät. NDA:n allekirjoittamalla lehti saattaa esimerkiksi lupautua kunnioittamaan pelitalon embargoja ja rajoituksia yleisellä tasolla, joskus NDA allekirjoitetaan pelikohtaisesti.
Loppumetreillä tämä tarkoittaa sitä, että pelimedia saa käyttöönsä pelitalolta pelien ennakkoversioita sekä varhaisia arvostelukappaleita, kun lupaamme kunnioittaa pelitalojen määräyksiä juttujen julkaisuajankohdan suhteen. Tapauskohtaisesti pelitalo saattaa myös esittää ”toiveen”, että ennakko kirjoitettaisiin esimerkiksi vain pelin neljästä ensimmäisestä kentästä tai että tietyistä juonenkäänteistä tai hahmoista ei puhuta ollenkaan. Näin pelitalo varmistaa, että tiedot pelin sisällöstä paljastuvat pala palalta, ylläpitäen pelaajien mielenkiintoa. Ja kas, näin mekin pystymme tarjoamaan myöhemmissä jutuissa tai arvosteluissa jotain uutta.
Embargoissa on myös toinen, vähän erikoisempi puoli. Ne eivät näet ole kaikille samat.
Embargoja on kahdenlaisia: printtilehdille ja verkkolehdille.
Eri medioiden erilainen kohtelu on kuitenkin hyvin perusteltua. Painetut lehdet julkaistaan yleensä kuukausittain, hyvin tiukkojen aikataulujen puitteissa. Artikkelin on oltava valmis tiettyyn päivämäärään mennessä, minkä jälkeen se täytyy ehtiä oikolukea, hioa, taittaa, tarkistaa ja lähettää painoon. Sitten lehti vielä painetaan, toimitetaan jakeluun ja postitetaan. Tähän menee melkoisesti aikaa eivätkä lehden paino- ja julkaisuaikataulut jousta. Yhtään. Printtilehteä tehdessä painitaankin usein muutaman päivän, jopa tuntien rajoilla, että ehtiikö juttu pelistä x nyt valmistuvaan lehteen – vai lykkäytyykö juttu kuukaudella. Verkkopelilehti voi sen sijaan toimia huomattavasti lyhyemmällä syklillä ja voimme joustavasti siirrellä juttujen julkaisupäivää.
Muun muassa aikatauluerojen takia painetuille lehdille annetaan huomattavasti vapaammat kädet arvostelujen julkaisuun. Kuvitteellisen pelin Z arvostelu voidaan esimerkiksi julkaista printtilehdessä 1.2. Sen sijaan verkossa arvostelun voi julkaista vasta 15.3., ennakonkin 15.2. Peli itse julkaistaan 30.3.
Juuri tästä syystä esimerkiksi Stormrise-pelin ennakkomme herätti eräässä lukijassa hämmennystä:
"”Pelin tästä osa-alueesta ei saa vielä kauheasti puhua, mutta vaitiolovelvollisuuttamme uhaten voimme kertoa, ettei meininki muutu loppupuoliskolla ainakaan vaisummaksi.”"
"Mielenkiintoista, Pelit-lehti kun julkaisi tämän kuun numerossa koko pelin arvostelun arvosanaa myöten, eikä pelin uutta osiota edes pahemmin kehuttu joten kyseessä ei ole mikään ”saatte puhua vain jos ette hauku” -sääntökään."
Nyt tiedät miksi näin. Pelit-lehti pystyi jo julkaisemaan Stormrisen arvostelun, nettilehdillä oli sen sijaan lupa tehdä vasta ennakko.
Aikataulusyistä printtilehdet saavat arvostelukoodinsa verkkolehtiä aikaisemmin, mutta ei suinkaan aina. Niinpä embargoilla on myös positiivinen kääntöpuolensa. Kun arvostelukoodi toimitetaan samaan aikaan sekä printti- että verkkolehdille, mutta printtilehdet kiirehtivät saadakseen juttunsa heti seuraavaan lehteen, nettilehti voi pelata samaa peliä, aivan samaa versiota, monta viikkoa, jopa kuukauden kauemmin, ennen arvostelun kirjoittamista.
Loppukaneettina kuitenkin mainittakoon, että embargo tarkoittaa vain varhaisinta hetkeä, kun juttu on lupa julkaista. Ennakoiden ja arvostelujen julkaisusuunnitelmassa huomioidaan myös pelien julkaisupäivä. Arvostelua ei välttämättä kannata tehdä kahta kuukautta ennen julkaisua, mutta toimivasta pelikoodista tehty ennakko on tällöin täysin paikallaan, oli pelistä sitten jo tehty arvostelu jossain printtilehdessä tai ei. Koska verkkolehdessä voimme tehdä juttusuunnitelmamme joustavasti ja suunnitella arvostelujen julkaisun päivän, tunnin ja minuutin tarkkuudella, kuukauden sijaan, voimme tähdätä merkittävien pelien arvostelut lähelle julkaisupäivää. Tämä palvelee paremmin myös lukijaa.
Näin siis täydellisessä maailmassa. Aina sekään ei onnistu. Usein arvostelukappaleet saapuvat vasta täpärästi ennen pelin julkaisua, joten etenkin huolellista testaamista vaativat megapelit ehditään realistisesti arvostella aikaisintaan viikkoa paria julkaisun jälkeen, mikäli testaajamme eivät ole pulassa entistenkin pelien kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti