Ihmetystä/hihitystä on aiheutunut siitäkin, että länsimaissa tietokonelehdet ovat aika vahvasti niin sanotusti asiallisen kuvituksen alaa. No, onhan poikkeuksiakin ja voi olla, että ilotikkuja on väärinkäytetty alan lehdissä. Saksassa varmasti osataan.
Mutta silti, vuosikymmenten saatossa lukemani peli- ja tietokonelehdet ovat pitäneet kannet ja sisäkuvitukset hyvin linjassa. Lehtiä myytiin ja myydään asialla, eikä tyttökuvilla. "Miksi tuhlaatte tilaa tyttökuviin, kun olisitte voineet laittaa yhden kuvan enemmän pelistä X", oli lukijoiden kanta.
Edes mainoksissa ei tisseihin retkahdeltu kuin harvakseltaan. Maria Whittaker paloi poikien verkkokalvoille Barbarian-pelin julisteesta, mutta siinä oli sentään jonkinlainen yhteys aiheeseen. Melkein. Tavallaan. Kyllähän siitä taidettiin jossain Brittilässä kohutakin, mutta sehän vain piristi pelin myyntejä. Myöhemmin Battlecruiser 3000 AD:n kohdalla mentiin jo riman alle kuuluisalla She really wants it -mainoksella, mutta se ei ollut toimituksellista sisältöä.
Toimituksellisesti länkkärilehdet ovat siis olleet jopa hämmästyttävän siistejä. Mikko Heinonen mainitsi, että Japanissa (tietenkin. Japanissa.) on toki tietokonelehtiä, jotka ovat softpornoa/pornoa, mutta no, Japani. Lännessä harvemmin. Suomessa ei kaiketi ikinä.
En ryhtynyt sen kummemmin asiaa tutkimaan tai kyselemään, mutta esimerkiksi MikroBitti-vuosilta muistan hyvin, miten analysoimme lehtien kansia. Ne lehdet, joissa oli nainen kannessa, myivät huonoimmin. Ihan tosi. Bitin kaikkien aikojen huonoimmin myyneet irtonumerot 1980/1990-luvulla olivat ne, joissa oli nainenkannessa. Lukijat halusivat kanteen tietokoneita ja rautaa.
Pelilehdissäkään ei yritetty ratsastaa naisen iholla. Tiedettiin, ettei se myynyt, ellei aihe liittynyt vahvasti johokin peliin. Lara Croft tai Samus Aran ovat lukijoillekin, kohderyhmälle, vähän eri asioita kuin pystymetsästä riivitty kolmossivun tyttö pitelemässä hetkumallisesti joystickiä.
Tähän taustoitukseen onkin hienoa lyödä sitten kasa Racunarin kansia:
Nyttemmin ilmeisesti edesmennyt lehti oli raskaan sarjan asiaa. Kunnon tietokoneasiaa softista ja laitteista, niiden raudasta ja hyötykäytöstä. Mutta nuo kannet. Voi veljet. Ja osa vieläpä varsin tyylikkäitä. Hienoa balkan-henkistä pin-upia, viettelystä, säären vilauttelua mutta ei ikinä mitään suorastaan tuhmaa. Vain viettelevää.
Voin itse vain hämmästellä kuinka raskas rautailu onkaan saatu yhdistettyä tällä tapaa pin-up-kansiin, kun sisältö ei kuitenkaan missään kohtaa ilmeisesti kohdannut kannen visuaalien kanssa. Ja kuka kannet suunnitteli, photoshootit järjesti, mallit hommasi ja tietokoneet sun muut asetteli? Onko lehdellä ollut ihan erityinen kansikuvavastaava vai hoitiko homman joku kuva/mallistudio? Kansiin on kuitenkin nähty valtavasti vaivaa ja niiden suunnittelun on täytynyt tapahtua sitä mukaa kuin lehdenkin sisältö on varmistunut, että kuvauksiin / kuvankäsittelyyn saadaan mukaan lehdessä käsiteltävää rautaakin.
Hauskaa historiaa ja myönnetään, että enpä tällaista yhdistelmää olisi osannut kuvitella ennen juttulinkin klikkaamista.
Mietin muuten jutun ja tyttökansiaiheen tuomista myös Skrolli-lehden someen hauskaksi päivitykseksi, mutta jänistin lopulta. En oikein keksinyt, että miten tätä olisi pystynyt käsittelemään lyhyessä someupdeitissä skrollimaisesti niin, ettei joku tulkitse ihan väärin tai kommentit lähde ties minne. Parempi siis kummastella aihetta täällä henk.koht. puolella, josta paska ei valu ainakaan syyttömien niskaan :)
Lue alkuperäinen artikkeli: Flashback.com: Yugoslavian Computer Magazine Cover Girls of the 1980s-90s
Vaan mitenkäs naiset tietokonemainoksissa? Markku Reunanen on lueskellut kirjaa, jossa aihetta on käsitelty vähän kattavammin.
Lue juttu täältä: Kauneusbittejä & huulipunia
