Vallan mainio pelikauppapalvelu GOG.com ilmoitti lisänneensä Pizza Tycoon- ja Pizza Tycoon II -pelit nykykoneille fiksattuina versioina palveluunsa. Ja sehän herätti lämpimiä tuntemuksia. Pizzat kun olivat muistikuvieni mukaan oivallisia pelejä, ja niin näemmä ainakin ykkönen omankin muinaisen arvosteluni mukaan.
Mahtoiko olla kakkosen arvostelussa taikka sitten muuten vain julkaisematonta omaa legendaa, mutta yksi rakkaimmista Pizza Tycoon -pizzoistani oli mieletön tonnikalapizza, jossa pizzapohjan päälle lätkäistiin kokonainen tonnikala. Sellaisenaan. Ilman mitään muuta. Tuskin se jutussa mainittu Grendelos oli, koska nimikkopizzaanhan olisin varmasti laittanut aivan mahdottoman sekoituksen kaikenlaista outoa.
Mutta tsekatkaa toki peli ja jos ajatus tämän pelin parissa herkuttelusta nykyajassa kuulostaa kivalta, niin Pizzat löytyvät Windowsille, Macille ja Linuxille sorvattuina GOG.comista noin kuuden euron kappalehintaan.
Pizza Tycoon-arvosteluni vuodelta 1995:
Mahtoiko olla kakkosen arvostelussa taikka sitten muuten vain julkaisematonta omaa legendaa, mutta yksi rakkaimmista Pizza Tycoon -pizzoistani oli mieletön tonnikalapizza, jossa pizzapohjan päälle lätkäistiin kokonainen tonnikala. Sellaisenaan. Ilman mitään muuta. Tuskin se jutussa mainittu Grendelos oli, koska nimikkopizzaanhan olisin varmasti laittanut aivan mahdottoman sekoituksen kaikenlaista outoa.
Mutta tsekatkaa toki peli ja jos ajatus tämän pelin parissa herkuttelusta nykyajassa kuulostaa kivalta, niin Pizzat löytyvät Windowsille, Macille ja Linuxille sorvattuina GOG.comista noin kuuden euron kappalehintaan.
Pizza Tycoon-arvosteluni vuodelta 1995:
MicroProsen ilmoittaessa ensimmäistä kertaa pizzantekopelistään hymy oli herkässä. Totuuden hetken koitettua alkoi kieli kostua. Peli ei ollutkaan odotetun tyylinen - se oli sitä parempi.
Pizza Tycoonissa tavoitteena on rakentaa oma pizzaimperiumi, joka kattaa maat, mannut ja mantereet. Pizzoja kokataan ja väännetään, ja jännitystä luo luovinta mafian, byrokratian, pankkien ja muiden parissa koettaen pitää firman pankkitili plussan puolella. Kyseessä onkin vinkeä Pizzamanageripeli.Pizzamaakarilla ei ole helppoa edes neuvonantajana. Pizzeriassa ihmetyttää kun kokki viskoo taikinaansa, mutta totuus on taikinaa ihmeellisempi ja liikkeenhoidossa vasta riittääkin pähkimistä. Pelissä on luomisen tuntua kun pelaaja aloittaa tyhjästä. Rahanippu taskussa etsitään neitseellinen, pizzeriaa kaipaava kaupunki ja aloitetaan markkinatutkimus pähkien mistä löytyisi kauppapaikka, jonka vuokra on kohtuullinen, asiakasmäärät riittäviä ja kilpailu olematon.Vuokrasopimuksen jälkeen alkaa sisustaminen: asiakkaiden on voitava istua syödessään eikä pizzoja nuotiotulilla paisteta. Pelaaja voi käyttää railakkaasti mielikuvitustaan päättäessään ravintolansa sisustuksesta ja kalustuksesta. Asiakkaita voi viihdyttää kukkasilla ja suihkulähteellä, tai tarjota palveluita puhelimen, television, peliautomaattien yms. muodossa.Kalliin juppipäikan rakentaminen rokottaa lompakkoa ja jos pelaaja ei ole tarkistanut ympäristön laatua, voi olla yllätys kun asiakaskunnan pääosan muodostavat koululaiset ja eläkeläiset eivät viihdykään. Konkurssi!Pizzat eivätkä valmistu itsestään tai levitoidu asiakkaille: henkilökuntaakin on palkattava. Pitseriassa tarvitaan kokkeja, tarjoilijoita ja Iiikkeenhoitajia. Duunareilla on kahdeksan perusominaisuutta, jotka heijastuvat heidän toimissaan. Hyvän henkilökunnan löytäminen on vaikeaa - loistava kokki voikin kährniä firman rahat tai sairastella jatkuvasti, ja palkkavaatimukset ovat suhteessa tuotantotehoon. Liikemiehen lisäksi pelaaja saa leikkiä perusteellista ihmissuhdeleikkiä työntekijöidensä kanssa.Kun puitteet ovat kunnossa: its pizzatimel. 68 aineksesta on hyvä valmistaa naminamisyötävää, joko valmisreseptien tai omasta päästä pulppuavien ideoiden myötä. Pakko myöntää, ettei ruuanlaitto ole ollut koskaan näin kivaa mielikuvitus pörrää ylivaihteella pelaajan pyrkiessä luomaan makuelämyksiä joiden edessä asiakkaat suostuisivat latomaan markat tiskiin. BittiPizzerian erikoisuudeksi muodostui kolmikiloinen pizzajärkäle Grendelos, joita tosin meni kaupaksi vain muutama päivässä.Kaikki tämä on kuitenkin vain valmistelua tosikoitosta ravintolan avaamista varten. Kun menu on valmis ja homma hanskassa alkaa tosiottelu: kädenvääntö debitin ja kreditin välillä. Lyökö työ leiville vai viekö pankki kaiken? Pelaaja tasapainoilee pankkitilin, mainostuksen, kilpailevien pizzaketjujen, järjestäytyneen rikollisuuden jne. parissa ja kurkistaa päivän lopussa hiki otsalla mitä jäi viivan alle.Firman maine merkitsee paljon, mutta niin myös pizzojen taso ja aineksetkin ratkaisevat. Huono on halpaa, ja pizzakin voi maistua pahalle. Trendimausteet parantavat menekkiä, mutta tällöin on seurattava jatkuvasti muotioikkuja. Bisneskoukeroiden lisäksi pelaaja voi katsoa peiliin ja harkita pelaako reilua peliä vai sabotoidakko kilpailijoita ja pyrkiäkkö mafian ykkösmieheksi.PT kärsii pikkuvioista. Tavaroiden osto varastoon on tuskallisen hidasta mikäli ei tehdä ostosopimuksia tai löydetä riittävän hyvää liikkeenhoitajaa joka huolehtii käytännön toimista. Pientä mutkien suoristamista voisi vielä tehdä, mutta kokonaisuutta ei pilaa mikään.Pelin ilmapiiri on mainio ja huumori kukkii niin grafiikassa kuin yleisolemuksessa. Kopiosyoj4yskin on harvinaisen jännää, sorttia ohessa tuleva pizzantekokirja on välttämätön menestykseen, ja bonuksena valmistusohjeet ovat niin hyvät että niiden mukaan voi tehdä pizzan.Pizza Tycoon ei itse asiassa ole Tycoonluokan peli, vaan markkinavoimat väänsivät alkuperäisen Pizza Connectionin Tycooniksi mammonan toivossa. Ja varmasti se olikin kassavirtaa elähdyttävä idea. Muutoinkin Pizza Tycoon olisi lyönyt itsensä läpi ykkösluokan pizzapelinä, josta irtoaa hupia ja päänvaivaa pitkäksi aikaa.Jukka O. KauppinenMicroProseLyhyesti: humoristinen pizzapohjainen bisnespeli.Laitevaatimus: PC: 386SX, 4 Mt, VGA, 7 Mt kiintolevy, Amiga: 1 Mt, kiintolevy: 1.5 Mt RAM / 3.5 Mt kiintolevyTestattu: PC 486, VGASaatavissa: PC, AmigaGrafiikka: 75 Äänet: ei testiversiossa Pelattavuus: 82 Vetovoima: 95
90
Nam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti