Rakkaudesta Tasavallan tietokoneeseen

Syyskuun Pelaaja-lehdessä olikin iso juttu Kuusnelosesta ja Amigasta. Alkujaan ajatus oli tehdä uutinen tai juttu C64 Forever- ja Amiga Forever -emulaattoreista. Sehän sitten läksikin käsistä, kun toimituksessakin innostuttiin huolella. Lopulta tarinasta tuli vaatimattomasti kymmensivuinen.
Ei sinänsä, eihän 10 sivussakaan voi kuin raapaista pintaa näistä eeppisen loputtoman laajoista laitteista peleineen ja yhteisöineen. Ehkä veli Kuorikosken Commodore 64 Tasavallan tietokone  -kirjassa sentän päästään edes jonkin verran pinnan alle, siellä on sentään 250 sivua omistettu silkalle neballe.
Pelaajan jutussa yritän tiivistää suomalaista näkökulmaa molemmita koneista hyvin piukkaan historiapakettiin, viitaten myös hyviin aihetta käsitteleviin kirjoihin ja tietenkin Suomen pelimuseoon. Suomalaisia C64- ja Amiga-pelejäkin löytyy, suositukset C64/Amiga Foreverin mukana tulevien pelien kokeilusta sekä jokunen poiminto ns. legendaarisista C64/Amiga-peleistä. Sehän se vaikeinta olikin, miettiä viisi peliä per kone, niin että siinä näkyy jonkinlainen objektiivisuus että oma näkökulma. Noh, mukana on ainakin yksi kaikkien aikojen parhaista tasoloikista.
Lisätietoja: Pelaaja

Palautetta palauteesta - toukokuu 2010

Julkaistu alkujaan 24.5.2010.

Kesä on tulossa hyvää vauhtia ja vaikuttaa siltä, että kesäkuukausien aikana tarjolla on sekä hyviä kelejä että monia kiinnostavia pelejä. Ja kun pitkälle kevääseen venynyt pelien joulukausikin on hieman helpottanut, niin tulevia lämpimämpiä kuukausia odottaa oikein innolla. Tosin tässä välissä täytyy kestää E3-messujen helvetti.

Kulissien takaisessa pelimaailmassakaan ei ole tapahtunut kovin suuria, kun isoja uutisia säästellään nimenomaan messuja varten. Eivätkä julkaisijatkaan ole nyt muutamaan kuukauteen myllertäneet kuvioitaan täysin uusiksi, joskin viimeisen vuoden aikaiset muutokset heijastuvat yhä monen firman kuvioihin. Eräskin julkaisija on ollut pitkään täysin solmussa arvostelukappaleidensa kanssa. Monen pelin testikappaleet saapuivat Suomeen jopa yli kuukausi pelin julkaisun jälkeen. Ei paljoa naurattanut. Samoihin aikoihin toisen puodin maahantuojalle lähettämät testikappaleet katosivat jossain Hollannin paikkeilla. Ei kivaa sekään.

14.5. järjestettiin muuten Alan Waken julkaisutapahtuma. Täytyy kyllä sanoa, että valitettavasti kyseessä oli kurjin ja epämiellyttävin pelitapahtuma ikiaikoihin. Julkkarien voisi sanoa joutuneen pelin massiivisen julkisuuskampanjan uhriksi. Alan Wakelle järjestettiin maksimaalisesti näkyvyyttä ja siitä tehtiin väkisin populaarikulttuurin uutta suomalaista ikonia. Näemmä se onnistuu kutsumalla pintaliitäjien suosimaan yökerhoon niin paljon ihmisiä, ettei siellä pysty enää edes liikkumaan. Peli jäi nopeasti sivuseikaksi, kun ihmiset kamppailivat baaritiskien äärellä yrittäen päästä 20-30 minuutin jonotuksella ilmaisen viinan ääreen. Meidänkin kaksikollemme tungos ja kaikkinainen järjellisen keskustelun mahdottomuus oli lopulta liikaa, mutta paon jälkeen ilta jatkui huomattavasti positiivisemmissa merkeissä omalla ohjelmalla. Sääli silti, olisi ollut mukava jutella ja vaihtaa kuulumisia toisten alan säätäjien kanssa - ja tietysti onkia juttuvinkkejä . Ensi kerralla sitten.

A man with nothing to lose ja Gamer.

Ylläri, Poets of the Fall soitti Remedyn bileissä.

Sitten lukijakysymysten ja -palautteen pariin.

Eräs lukijamme ihmetteli miksi käytämme samoja kuvia kuin muutkin saitit, emmekä ota omia. Tätä aihetta on käsitelty aiemminkin mutta päivitin vastaustamme. Pelikuvien ottamisen iloisesta aiheesta tietoa täällä: Kuvakaappaukset ja promokuvat, nuo pelitoimittajan ainainen ilonlähde

Parikin lukijaa on puolestaan valittanut kommenttien moderoinnista, syyttäen sitä yhtaikaa niin kommunistiseksi kuin fasistiseksi diktatuuriksi. Kyllä. Kommenttiosuus ei ole täydellisen avoin saippualaatikko, jolla on lupa huutaa mitä tahansa. Suomalaisen nettikansan kommentointikulttuuri on valitettavasti rapautunut pahoin muutaman viime vuoden aikana, eikä vanhan mallin netiketistä ole enää paljoakaan jäljellä. Siksi olisikin erityisen suotavaa, että kommentoijat miettisivät sanomisiaan, edes vähän. Jos viesti loukkaa tahallisesti toisia, trollaa tai flamettaa räikeästi tai on sisällöltään asiaton, niin se poistetaan huomattaessa.

Asiallisia ja perusteltuja viestejä ei luonnollisesti poisteta. Mutta "xxx on paska" -tyyliset kommentit kannattaa jättää lähettämättä, jos sitä ei edes yritä perustella.

Moni lukijoista onkin toivonut kommentteihin pakollista rekisteröitymistä. eDomen toimitus on jo pyytänyt kommenttien rajoittamista vain rekisteröityneille käyttäjille. Se astuu voimaan toivon mukaan mahdollisimman pian, heti kun tekniikkapuoli ehtii. Aiemmin rajaamista harkittiin rajoitetun testikauden ajaksi, mutta voi olla, että testikausi jatkuu ja jatkuu ja....

Palautetta ja vastauksia:

"Eikö kannattaisi jo päivittää ulkoasu aivan uudelle tasolle?"

Sivuston nykyinen ulkoasu on itse asiassa vedos, joka otettiin käyttöön väliaikaisesti Plazan monen vuoden takaisen uudistuksen yhteydessä. Kuten näkyy, väliaikainen on usein venyvä käsite. Plazaa - ja myös eDomea! - ollaan kuitenkin uusimassa kevään/kesän mittaan.

"Jos toiveita otetaan vastaan, niin arvosteluja vain niin paljon kuin arvostelukappaleita toimitukseen siunaantuu (erityisesti Wiin oikeasti hyvistä peleistä, ne kyllä huomaa), ja paljon juttuja suomalaisesta pelikulttuurista."

Kaikkea ei ehditä millään testaamaan, vaikka kivaahan se olisi. Pelejä kun ilmestyy loppumetreillä niin paljon ja meilläkin on vain rajalliset resurssit testien teettämiseen. Mutta yritetään - ja Wiin laatupelien päätymisestä testipölkylle kyllä pitävät residentit Wii-fanimme huolen.

"Voiko teiltä jossakin vaiheessa tilata uutiskirjeen peliuutisista sähköpostiin?"

Mielenkiintoinen kysymys. Plazalla tehtiin vuosi tai pari sitten laaja lukijatutkimus, jossa eri osioiden lukijoilta kysyttiin kiinnostusta uutiskirjeeseen. Ainakin Ellien lukijat sellaista halusivat, mutta eDomen ja Muropaketin lukijoista vain harva. Ehkä eDomen kesäremontin yhteydessä uutiskirjeen kiinnostavuutta voitaisiin selvittää. Kiitos ideasta.

"Pitäkää linjanne samana, älkääkä ottako pistearvostelua peliarvosteluihin mukaan."

Pisteyttäminen eivät ole suunnitelmissa, vaikka niitä tosin käytetäänkin sisäisessä arvosteluasteikossamme.

"Plazan uusi ILME on perseestä. Edomella ei ole enää omaa osastoa."

En tiedä mitä kautta eDomeen kuljet, mutta jos olet etusivulla tai jossain muuassa Plazan osiosta, niin suora linkki eDomeen löytyy sieltä aivan ylimmästä navigaatiorivistä. Pääset eDomeen myös Plazan Viihde-osion kautta tai suoralla web-osoitteella www.edome.net.

"Hypejutut on kivoja, mutta ei liian monta hypejuttua samasta pelistä."

Tämä on sitä ikuista tasapainoilua. Yritän kyllä välttää liiallista hypeä ja joskus jätän jostain pelistä/aiheesta uutisiakin julkaisematta, kun se on saanut mielestäni näkyvyyttä kyllästymispisteeseen saakka. Esimerkiksi Alan Wakesta on jäänyt monta hyvää ja potentiaalisesti kovia hittejä kerääviä uutisia tekemättä, koska uutisia/juttuja on ollut jo iiiihan tarpeeksi.

Mutta jos artikkelirintamalla on tarjolla/valmiina hyvää ennakkomateriaalia tai haastatteluja, niin käytän ne takuuvarmasti tulevaisuudessakin. Yritän kuitenkin suhteuttaa juttujen mitan/julkaisun muihin samaa aihetta käsitteleviin tarinoihin niin, ettei hype pursua yli äyräiden.

"Uutisissa toisinaan vähän ehkä unohtuu se, että uutisten pitäisi olla puolueettomia.. :) Ja kommenttipalstoilla on ollut viime aikoina aivan älytöntä juttua siitä kun "eDomelle taas maksetaan 'uutisista'!!1!1!" jota voisi vähennellä ihan sillä rekisteröintipakolla ja ehkä pikkusilla banneilla."

Välillä puolueettomana, välillä vähemmän. eDomen uutisissa olemme pitäneet jo vuosikymmenen ajan linjaa, että niissä saa näkyä kirjoittajan mielipide, niissä saa ottaa kantaa ja niissä saa sanoa tarvittaessa rumastikin - kunhan pysyy asiallisissa rajoissa. Välillä uutisia ja niiden kirpeyttä peilataan ensin eDome-tiimin kesken, mutta yleisesti ottaen eri uutisoijilla on kaikilla täysi vapaus käyttää omaa harkintaansa ja näkemystään niin aiheiden kuin niiden uutisointityylin mukaan. Mutta kieltämättä sanan säilä ei aina osu aivan maaliin.

Ja jos eDomelle maksettaisiin "uutisista", niin niitä muuten tehtäisiin aika paljon kiivaampaan tahtiin kuin nyt :) Tietysti eDomea tehdään tiettyä korvausta vastaan, mutta sisältöbudjettimme ei riipu mitenkään juttujen sisällöstä tai aiheista. Mainosmyynti ja siihen liittyvä rahaliikenne hoituu eri kautta, eri ihmisten ja jopa eri yritysten toimesta.

"Välillä tulee hieman kyräiltyä erinäisille seksuaalisuudella räikeästi pelaaville jutuntyngille, mutta luetuimpien kohteiden lista puhuu tietenkin täysin omaa kieltään. Minkäs siinä tekee, jos väki tuntuu kaipaavan juuri sitä itseään? Mutta kaipaan otsikoihin vähemmän Iltalehden tasoa lähenteleviä halpoja kaksoismerkityksiä ja juttukuviin vähemmän yhtä lailla halpoja bikinikuvia."

Naulan kantaan. Kalastelu-uutisia julkaistaan kuitenkin loppujen lopuksi vain murto-osa siitä, mitä olisi tarjolla. Seksivauta olisi kyllä tarjolla päivittäin, mutta enimmäkseen niille vain naureskellaan omalla porukalla. Riippuu paljolti aiheesta ja sen hetkisestä vireestä mitä lopulta julkaistaan. Joskus jokin seksivau ylittää uutiskynnyksen pelkän huumoriarvonsa takia, kun kirjoittajan täytyy vähän irrotella hömpän parissa. Seiskailu on näet joskus ihmeen terapeuttista, ihan totta. Mutta ne yritetään silti pitää vähemmistössä, hauskoina sivujuonteina, ei sivuston kantavana teemana.

Mitä ihmeen aikuisten pelejä?

Kolumni julkaistu alkujaan 27.1.2010.

Kirjoittanut Juho Anttila.

Jokin aika sitten uutisoimme Segan harkitsevan luopumista aikuisten pelien kehittämisestä Wiille (Lähde: Segaa ei enää kiinnosta tehdä Wiille aikuisten pelejä). Syynä synkistelyyn oli sekä firman itsensä että myös kilpailijoiden aikuisille suunnattujen pelien huono myynti.

Mutta onko kukaan ihan oikeasti pysähtynyt miettimään, mitä ”aikuisille suunnattu” oikein tarkoittaa? Segan omista flopeista MadWorld herätti kohua ylitselyövällä, satiirisella väkivallallaan. House of Dead: Overkill taas ryyditti normiteurastusta korvia kuumottavalla kiroilutulvalla.

Tätäkö on se kypsempi, aikuisempi materiaali, jolla pelien pitäisi lunastaa paikkansa vakavasti otettavana harrastuksena, jopa taiteena? Näyttää siltä, että käsitteet ikäraja ja kohderyhmä ovat menneet pahemman kerran sekaisin.

Tapa, jolla lapsilta kielletyn ikärajan ansaitsevat pelit usein käsittelevät väkivaltaa ja seksuaalisuutta on jännittävän skitsofreeninen. Moni peli on kielletty alle 18-vuotiailta, vaikka itse materiaali näyttää olevan suunnattu teini-ikäisille.

Penskana kielletyn materiaalin käsittelemiseen liittyi jännittävä kielletyn hedelmän viehätys eikä se ole haihtunut aikuisenakaan. Primitiivisten tappajanvaistojen tyydyttämisen ja toiminnasta annettavan visuaalisen palautteen lisäksi meitä kiehtoo myös ajatus siitä, että ruudulla tapahtuu jotain sellaista, jota kaikki eivät hyväksy. Ehkäpä me pelaajat olemme joiltain osin ikuisia teinejä.

Ei se tietenkään väärin ole. Aikuistumisen käsitteeseen liittyy usein oletus siitä, että kaikenlainen lapsellisuus olisi taakse jäänyttä elämää. Aikuisen on oltava vakava ja harrastettava oikeita, kypsiä asioita, kuten vaikkapa lukemista, liikuntaa ja Salattuja Elämiä. Omaa aikuisuutta korostetaan katsomalla nenänvartta pitkin kaikkea lapsellista. ”Minä en pelaa pelejä, ne eivät kuulu aikuisuuteen.” Ei kolumnia ilman pätemisen kritisoimista, mutta mitäpä muuta moinen on kuin pätemistä pahimmillaan.

Kokeilin itse jouluna God of War III:n demoa ja hihkuin sananmukaisesti ääneen Kratoksen repiessä kykloopilta silmää irti. ”Näittekö, vähänkö raakaa, verta oikein ruiskusi!”. Lapsilta kiellettyä? Ehdottomasti. Kypsää ja aikuista? Ei oikein millään mittarilla. Hemmetin hauskaa? Totta hitossa. Lisää tätä!

Ikärajojen ja kohderyhmän sekaisin meneminen näyttäytyy välillä huvittavallakin tavalla. Viime vuoden ehdottomasti hienoin pelikokemus, Dragon Age: Origins tarjoaa pelaajalle syvällisen, synkän tarinan ryyditettynä nipulla aidosti haastavia moraalisia valintatilanteita. Peli on suunnattu selvästi aikuisille, mutta ironisesti kohderyhmän yli 18-vuotiaiksi määrittelevä ikäraja irtoaa tarinallisten ansioiden sijasta koomisilla veriroiskeilla ja puolialastomilla himodemoneilla.

Toki peliteollisuus pyristelee jatkuvasti kohti aikuisuutta. Hardcorepelaajille saattaa tuottaa vaikeuksia hyväksyä sitä, että esimerkiksi Wii Fitin tai Simsien kaltaiset tuotteet ovat juuri tätä. Aikuiseen makuun suunnattua pelaamista ja tekemistä, joka laajentaa harrastajajoukkoa. Väitän nimittäin, että esimerkiksi Wiillä jumppaavien keski-ikä on korkeampi kuin K-18-leimalla varustetun uusimman kauhuräiskinnän pelaajien. Kumpi peli onkaan suunnattu aidommin aikuisille?

Provosointi sikseen, kyllä markkinoille pukkaa jatkuvasti myös aidosti kypsää ja syvällistä pelimateriaalia. Esimerkiksi Heavy Rainistä odotetaan omalla tavallaan koko median uudistajaa, askelta vakavampaan suuntaan. Itse en ole niin toiveikas, vaikka peliä odotankin kuin kuuta nousevaa. Aikuisille suunnattua materiaalia on julkaistu yhtä kauan kuin itsekin olen pelejä harrastanut, mutta eniten myyvä materiaali on yhä sellaista, jonka perusteella on helppo pitää kiinni pelaamisen kautta aikojen kärsimästä lapsellisuuden leimasta.

Voidaan tietenkin kysyä, miksi meidän pelaajien pitäisi todistella kenellekään yhtään mitään. Pelaamme pelejä ja nautimme niistä. Moni pitää moista lapsellisena, mutta se on heidän häpeänsä. Jos joutuu silti puolustamaan pelaamisen soveltumista aikuisille, kannattaa ehkä pysähtyä miettimään kahteen kertaan, kuinka pätevä argumentti ”Tämä ei ole mikään lasten peli, tämä on K-18, tässä räjähtää pää ja näytetään tissit!” lopulta onkaan.

Alla alkuperäisiä lukijakommentteja.

Manjimaru - Osuva kolumni. On syytäkin kyseenalaistaa pelitalojen mielikuvat pelaajista ja ‘höttöviihteen’ tuottaminen.

go juho go! - Hyvä kolumni. Aikuisten pelien ei todellakaan pitäisi olla vain verimässäilyä ja tissien vilauttelua. Heavy Rainia odotellessa.

joohanh - Hehe, Dragon Age: Originsin The Pearl kuuluu kyllä top 10-legendaarisimpiin melimestoihin ikinä! Itsekin heräilin sieltä jättivasaroiden, sikojen ja tosiaan kääpiöiden parista ??

sl06bhytmar - Rapelay, muuta minun ei tarvitsekaan sanoa.

Verisettissit - Itse haluaisin uudistusta tuohon ikärajan vertaaminen kohderyhmään juuri sen takia kun se on aivan naurettava nyt. Ei kannata kiireessä mennä ostamaan “aikuisten” peliä ellei tosissaan ne veri lammikot riitä. Itse haluaisin nähdä ennemmin aikuista sisältöä ja tarinaa, ei jotain saatanan veri lätäköjä, aivan naurettava “myynti kikka” ja sitten ihmetellään miksei toimi…

Tässähän aivan tuohtuu kun ajattelee kuinka tyhmänä pelitalot pitää ihmisiä ?? Pitäisi saada aikuisempia pelintekijöitä. Conan hyvä esimerkki, pelin kehittäjien mielestä paljaat tissit tekee pelistä aikuisten pelin, kai se on pakko uskoa että koko dev-tiimi on neitsyitä ja ainut mikä määrittää aikuisuuden on punainen väri ja tissit…

KuroShiroFin - Hyvä kolumni oli. Harmittaa kyllä tuo MadWorldin jatkon estyminen, oli kuitenkin tuo viehätys samalla tasolla kuin tuossa God Of War-esimerkissä.

olmio - “ja puolialastomilla himodemoneilla.” 

Ällös mene siihen Denerimin porttolaan ja pyydä yllätystä. “Transu-kääpiö-seksi-näin miesten-kesken” pudotti tuolilta. Ja mokoma vielä kommentoi lakonisesti jotain suuntaan “vau, maailmani muuttui…”.