Julkaistu alkujaan: eDome vuonna 2000.
Vakavasti otettavia sukellusvenesimulaattoreita tulee tätä
nykyä vastaan varsin harvoin. Jane's 688(I) (julkaistu 1997) ja Silent Hunter
(julkaistu 1996) ovat olleet edelliset vakavat yritykset siirtää vedenalaisen
sodankäynnin ahdistava tunnelma PC:lle. Nyt on taas aika katsoa kertaalleen
läpi leffat Punaisen Lokakuun Metsästys ja Das Boot, ja hypätä itse
virtuaaliperiskoopin taakse. Sekä Silent Hunterin että Jane's 688:n jatko-osat
ovat valmiit ja joko kaupoissa tai saapumassa sinne. Perehdymme nyt Silent
Hunter II:n ennakkoversioon, ja täysimittainen arvostelukin on luvassa kunhan
peli rantautuu Suomeen.
Ollako vai eikö olla U-96 ?
Silent Hunter II keskittyy kuvaamaan Saksan sotalaivaston
Kriegsmarinen toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneoperaatioita. Ja se
tekee sen tavalla joka saa Das Boot -elokuvan fanit värisemään. Pelin
musiikista vastaava säveltäjä onnistuu luomaan oivan tunnelman vahvasti Das
Bootin tunnusmelodiasta vaikutteita ottavalla intromusiikilla, ja pelin
alkuvalikot hyödyntävät natsi-Saksan propagandakoneiston mainonnan tyyliä.
Pelin käyttämät resoluutiot tosin hiukan kummastuttavat - voit valita vain 640
x 480 ja 800 x 600 -tilojen välillä, mikä on varsin outoa vuonna 2001
julkaistavalta peliltä. Toivottavasti julkaisuversio tuo tähän parannusta.
(Mihin kartta- ja konehuonetiloissa isoja resoluutioita tarvittaisiin? Veneen
sisällähän sitä pääosin luurataan, eikä isoja resoluutioikaan näin tarvita.
Toim.huom.)
Kun realismi- ja muut asetukset on saatu kuntoon on aika
valita joko yksittäisiä tehtäviä tai pelata toinen maailmansota tehtävä
kerrallaan etenevänä kampanjana. Ennakkoversiossa kampanjatila ei vielä toimi,
sillä tehtävien lopettaminen kotisatamaan saapumalla on mahdotonta - siitä
nimittäin puuttuvat vielä satamat ja muut maakohteet. Yksittäiset tehtävät
antavat kuitenkin varsin hyvän kuvan siitä mitä on odotettavissa - tarjolla on
kolme harjoitusta, joilla U-Bootin liikuttelu ja käyttö aseena tulevat
tutuiksi, sekä kahdeksan varsinaista tehtävää. Valikoima on melkoisen suppea,
sillä jokaisen tehtävän saa pelattua yhdessä illassa läpi. Tehtävät ovat
kuitenkin jossain määrin dynaamisia, joten jokainen pelikerta on jossain määrin
erilainen vaikka pääasialliset tavoitteet ovatkin lähes samat.
Kun U-Boot on saatu vesille, on aika vilkaista miltä oma
alus näyttää. Navigointi tapahtuu karttanäkymässä, ja zoomaustasoa nostamalla
näkymä toimii oivasti myös taktisena näyttönä. Periskooppi- ja tähystysnäkymiä
käytetään ympäristön havainnoimiseen sekä maalien lukitsemiseen, periskooppia
pinnan alla ja tähystysnäkymää pinnalla. Mittaristonäkymä kertoo kapteenille
yksityiskohtaisesti veneen tämän hetkisen tilan aina akkujen latausastetta ja
jäljellä olevan dieselin määrää myöten.
Osa näkymistä vaihtelee sukellusveneen tyypin mukaan, muun
muassa torpedoputkien määrä asenäytössä sekä vaurionäytön pohjana toimiva
aluksen tekninen kartta vaihtuvat riippuen pelaajan kulloisen aluksen tyypistä.
Aluksen ulkopuolinen maailma on varsin mainion näköinen - meri käyttäytyy niinkuin
sen kuuluukin, raju aallokko tuntuu vatsanpohjassa kun vene heittelehtii
aalloilla, ja sääolosuhteet vaikuttavat melkoisesti näkyvyyteen. Huonossa
säässä ainoa keino varmistaa torpedojen osuminen on liikkua mahdollisimman
lähelle vihollisaluksia, mutta tällöin usva saattaa kätkeä näkyvistäsi juuri
sen kohtalokkaaksi koituvan hävittäjäaluksen kunnes on liian myöhäistä välttää
syvyyspommeja.
Tunnelma
Previkka vakuuttaa tunnelmallaan ja pelattavuudellaan.
Sukellusveneoperaatioille tyypillisen odottelun voi sivuuttaa mainiosti pelin
parhaimmillaan monituhatkertaisella ajankiihdytystoiminnolla. Toiminnan ajan
koittaessa on kaikkien hyökkäyksen suunnittelussa huomioitavien yksityiskohtien
huomioon ottaminen hermoja raastavaa puuhaa. Ja kun kaksi vihollishävittäjää
kaartelee pinnalla yläpuolellasi, valmiina pudottamaan kuolettavan annoksen
syvyyspommeja ympärillesi... Ylitsekulkevien alusten potkurien kuunteleminen
saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Pelin äänimaailma toimii loistavasti -
miehistö puhuu englantia vahvasti saksalaisittain murtaen, ja luonnollisesti
mukana on myös ah niin karmiva rungon natiseminen veneen kulkiessa syvemmälle.
Silent Hunter II:n tekijätiimi Ultimation on saanut
korvaamatonta apua pelin realistisuuden ja tunnelman luomisessa yhdeltä
Kriegsmarinen tehokkaimmista sukellusvenekomentajista: kiitos Fregattenkapitän
Erich Toppin panokselle pelin suunnittelussa. Kauhun- ja riemunhetket ovatkin
kuin suoraan Siitä Kaikkien Aikojen Parhaasta Sukellusveneleffasta. Myös
vihollisen pintalaivasto käyttäytyy kuten odottaa sopii, joten odotettavissa on
varmasti mielenkiintoisia ja pitkäkestoisia kamppailuita.
Mitä on odotettavissa?
Tätä kirjoittaessa peli on jo julkaistu Yhdysvalloissa, ja
lisänä tarkastelun kohteena olleeseen ennakkoversioon on odotettavissa muutamia
mielenkiintoisia lisäyksiä. Yksinpelaamisen kannalta elintärkeä kampanjatila on
luonnollisesti mukana, ja uusia kampanjoita on ilmeisesti tarkoitus julkaista
verkosta haettavaksi. Huhuja on liikkunut myös skenaarioeditorista.
Verkkopelirintamalla on luvassa mielenkiintoinen uutuus,
kun Silent Hunter II:n sisarpeli Destroyer Command ilmestyy markkinoille -
tällöin SH2:lle tullaan Ultimationin mukaan julkaisemaan usean sukellusveneen
ja hävittäjäaluksen voimin käytävän moninpelin mahdollistava päivitys .
Moninpeliä aikaisessa vaiheessa testanneet ovat antaneet ylistäviä lausuntoja
pelien yhteistoiminnasta. Moninpelipäivitystä odotetaankin jo innolla, ja
SH2/DC-yhdistelmälle on jo laadittu valmiiksi säännöt joilla toteutetaan oma liiga. Päätellen liigan web-sivustosta myös
suomalaisia on jo mukana aktiivisesti.
Kaiken kaikkiaan Silent Hunter II vaikuttaa olevan toisen
maailmansodan aikaisten sukellusveneiden fanien ehdoton ostos, kunhan se
vihdoin ja viimein saadaan kauppojen hyllylle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti