Tämä arvostelu on alkujaan julkaistu MikroBitti 1/1992-lehdessä. Juttu tuli sopivasti vastaan ja muistuttaa yhdestä aikoinaan suuresta, tänään kaiketi aika täydellisesti unohdetusta roolipelisarjasta. Wizardryt olivat ensiluokkaisia roolipelejä, joita ei kuitenkaan ainakaan Suomessa juuri tunnettu. Näemmä toivoin kovasti, että Wizardry 7 olisi muuttanut tilanteen.
Wizardry 7 - Crusaders of the Dark Savant
SirTech Software on nyt 11:sta vuoden ajan julkaissut Wizardry-sarjaansa, joka ei syystä tai toisesta ole ollut erityisen tunnettu meillä. Wizadryt ovat aina olleet perinteisen vanhakantaisia roolipelejä, tukeutuen pseudosti AD&D:n - niiden sisältö on ulkoasua tärkeämpi.
Vanhempien Wizardryjen tapaan odotin hyvännäköistä EGA grafiikkaa, tai keskivertoa VGA:ta, vähäisiä ääniä ja hyväksi havaittuja toteutusperiaatteita. Fotonit vieköön, todellisuus heitti kärrynpyörää mielikuvien kanssa, sillä Wizardry 7 on mukana teknologiakilvassa ja se aikoo myös menestyä!
COTDS on suoraa jatkoa Wiz 6:11e. Cosmic Forgen (kynän jolla kirjoitettu muuttui todeksi) katoamisen myötä löytyi planeetta Guardia ja sillä Astral Dominae. Esine sisältää maailmankaikkeuden salaisuuden.
Pelaajan selvitettyä Wizardry 6:n, hän löytää COTDS:n alussa itsensä jatkotilanteesta päätyen Guardiaan puolustamaan salaisuutta tunkeilijoilta ja odottamaan lisäapua. Nykyisten roolipelien kolme pääsuuntausta toiminnan kuvauksessa ovat: ylhäältäpäin kuvattu 2D tai 3D, staattiset 3D-ruudut ja sulava 3D. COTDS toimii staattisilla 3D-ruuduilla jotka näyttävät edessäolevan maiseman, mutta ero on pieni sulavaan 3D:hen. Grafiikkaruudut ovat uskomattoman komeita, sisältäen tausta animaatioita. Ne näyttävät jo melko realistisilta. Aänet synkkaavat mukavasti yhteen muun kokonaisuuden kanssa: linnunlaulua metsässä ja tehosteita yllättävissä tilanteissa.
Peli osaa hyödyntää hyvin EMS:ää ja ottaa jopa Ram-levynkin käyttöönsä. Laiskoille henkilöille tai vanhojen monitorien omistajille lienee käyttöä videosignaalin kontrolloinnille: kirkkautta ja kontrastia voi säätää ohjelmallisesti. Vaikka COTDS yllättää teknisesti, käyttöliittymällään sun muine herkkuineen, ei pelisysteemi ole paljoakaan aiempia kummempi. Taisteluissa ukot seisovat kaksi vierekkäin kolmessa rivissä peräkkäin ja kullekin määrätään toiminto. Sitten päätetään tapellaanko, annetaanko käskyt uusiksi vai palataanko alkumenuun. Taistelussa omat ja vastustajat mätkivät toisiaan kerran pari, ja palaavat sitten taistelumenuihinsa.
Pelisysteemi on saanut hieman uudistuksia hiirimäiseen suuntaan. Taikominen on yksinkertaistunut, valitaan taikaikoni, sitten oikea "riimu" ja haluttu taika. Hahmojen mielialat vaikuttavat pelaamiseen. Pelosta vapisevasta Rick Winchesteristä ole erityisempää apua taistelussa - etenkään jos häntä joutuu kahakan jälkeen etsiskelemään lähimmästä pusikosta. Hahmonluonnissa voi kokeilla erikoisempiakin rotuja ja ammatteja. Perusrodut toki löytyvät mutta erikoisempiakin kuten lohikäärmeen ja ihmisen risteytys on tarjolla -kaikkiaan 11 rodun verran.
Wizardry 7 jatkaa pääpiirteiltään entistä linjaansa, mutta toimintoja on helpotettu - ei kuitenkaan nykytyylin mukaan vähennetty ja yksinkertaistettu. Hahmojen paikan vaihtamiseksi ei tarvita enää menurumbaa, vaan napautetaan vain kahden hahmon nimeä. Miinusta tylylle tunnussanasuojaukselle, joka heittää napakasti DOSsiin ensimmäisen väärän tunnuksen jälkeen ja ei erityisen omaperäiselle taistelusysteemille.
SirTechin Wizardry 7:n pitäisi kaiken järjen mukaan nousta meilläkin roolipelien terävimpään kärkeen. Loistografiikka, täysiverinen roolipeli sekä hyvä pelisysteemi takaavat erinomaisen pelinautinnon.
Jukka O. Kauppinen
Saatavissa: PC, Amiga, Mac
Testattu: PC 386/VGA/Pro Audio 16
SirTech Software/U.S.Gold , 355 mk
Grafiikka: 93
Systeemi: 87
Toteutus: 92
Pelattavuus: 86
91
MIKROBITTI 1/92
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti