Näytetään tekstit, joissa on tunniste päivitykset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste päivitykset. Näytä kaikki tekstit

22.4.2017

Buginen bugipäivitys on konsolimaailman arkipäivää


Blogi julkaistu alkujaan 17.4.2007. Päivitetty huhtikuussa 2017.
Uusimman sukupolven myötä kaikki kolme suurta konsolivalmistajaa ovat lähteneet vakavissaan tarjoamaan peleille päivityksiä. Uudet kentät ja pelimuodot korjauspäivitysten ja laajennusten ohella ovat viikoittaisia. Markkinoille ilmestyneet raakilepelit muuttuvat toimivammiksi päivitysten myötä. Valitettavasti osa laajennuksista ja lisäherkuista on maksullisia ja kuten Guitar Hero II:n tuoreimmasta kappalepäivityksestä opimme, kohtuus on hinnoista kaukana. Onneksi sentään pelaajat pystyvät äänestämään kukkarollaan.
Ikävämpänä ilmiönä ovat ohjelmointivirheet päivityksissä. Ikään ei riittäisi se, että moni peli julkaistaan bugisena, niin myös liian kiireellä julkaistut päivitykset ovat tyhjentäneet konsoleiden kovalevyjä ja tuhonneet pelitallennuksia. Viime päivinä Guitar Hero II:n whammybarongelman poistava korjauspäivitys on hyydyttänyt lukuisia Xbox 360-konsoleita maailmalla. Tunnen itsekin peräti kolme tapausta, joissa juuri tuo päivitys laittoi vehkeet valmiiksi huoltoon. Tänään ilmoitettiin, että vialliselle bugipäivitykselle on tulossa bugipäivitys.
Päivitysrumba pelottaa konsolipelaajaa, joka on kuullut tarinoita käyttöjärjestelmiä sotkevista päivityksistä PC-puolella. Eikö päivityksiä testata kunnolla ennen niiden julkaisua vai ovatko sivuvaikutuksen pelaajien omaa syytä? Kun päivitys tuhoaa koneen olisi jonkun osapuolen muutettava käytäntöään. Tuskin se kuitenkaan käyttäjä olisi. Pitäisikö olla pelaamatta pelejään verkossa ja tyydyttävä alkuperäiseen versioon? Vai olisiko kotoa löydyttävä useampi konsoli päivitysrumbaa varten? Nykyinen tilanne muistuttaa ikävästi PC-maailmaa. Ehkäpä tietokoneet muuttuvat tulevaisuudessa konsoleiksi ja konsolit kotimikroiksi.
On tulevaisuus millainen tahansa jättävät epäonnistuneet päivitykset arvet konsolipelaajien mieliin. Helppous ja varma toimivuus eivät olekaan enää itsestäänselvyyksiä. Toivottavasti viime aikojen päivitysongelmat ovat vain yksittäisiä ongelmia eivätkä pysyvä trendi.

31.10.2016

PC-pelaaminenko muka kallista ajuripainia? Höpö höpö.


Kolumni julkaistiin alkujaan 31.5.2010. Sen sisältö on kuitenkin edelleen kuranttia. PC:n päivittämissykli on sittemmin jopa hidastunut, ja monia vuosia vanha tietokone jaksaa pyörittää uusiakin pelejä yleensä ihan hyvin. Tekstiä on uudelleenjulkaisun yhteydessä hieman päivitetty.

Konsolisodissa ei ole sankareita, vain uhreja. Mutta sen kunniakkaampaa ei ole myöskään konsolipelaamisen ja PC-pelaamisen välille kaivetussa kuilussa kökkiminen. Molemmissa on etunsa ja haittansa, mutta yhteistä on se, että molemmissa kyse on vain pelaamisesta ja hauskanpidosta.
Vaikka monilla PC-pelaajilla onkin kieltämättä omat negatiiviset näkemyksensä konsolipelaamisesta, liikkuu myös PC-peleistä ja -pelaamisesta näkemyksiä, joita on mahdoton allekirjoittaa. Erityisesti väitteet PC-pelaamisen kalleudesta ja jatkuvasta ajurirumbasta ovat nykyisellään kummallisia. Jälkimmäisessä on tietty vinhakin historiallinen perä, joka vain ei enää nykypäivänä päde.
PC-pelaamista on vaikea väittää mitenkään erityisen kalliiksi. Voihan koneeseensa tietysti upottaa rahaa vaikka miten. Todella raskaan sarjan näytönohjaimesta voi toki maksaa kokonaisen konsolin verran. Mutta entä sitten? Keneltä se on pois? Etenkin kun huomioi, että harva lopulta ostaa PC:tä pelkästään pelikoneeksi. Surffailu ja tekstinkäsittely nyt eivät paljoa tehoja vaadi, mutta notkea kuvankäsittely, äänityöskentely, videoeditointi, demoscene-tuotosten katselu ja muu tehoa vaativa hyötykäyttö nauttii tehokkaasta koneesta ihan siinä kuin pelitkin.
Ainahan konettaan voi tietysti päivittää niin kalliisti kuin huvittaa, mutta miksi turhaan? Ei PC vanhene siitä mihinkään, jos ilmestyy uusi Crysis, Silent Hunter tai muu tehosyöppöpeli. Aikoinaan huipputehokkaana ostettu oma kotikoneeni jäi hiljalleen jälkeen pelikoneiden tehovertailussa, mutta ei se pelaamista haitannut. Pelien resoluutiota ja detaljeja vain piti pienentää. Ehkä tässä auttoi sekin, etten harrasta ns. grafiikkahuorausta. Kiva jos peli näyttää hienolta, mutta tärkeintä on se, että pelattavuus on hyvä ja peli viehättää.
Vanha koneeni palvelikin hienosti sellaisenaan nelisen vuotta, pyörittäen uskollisesti kaikki haluamiani pelejä, raskaan sarjan toimintaseikkailuista ja FPS-peleistä rakkaisiin heksastrategioihini. Kolumnin uudelleenjulkaisun aikoihin kotona on pelikoneena sen korvannut kone, joka on ollut ajossa jo kuusi vuotta. Siihen on vain kerran vaihdettu nopeampi näytönohjain ja lisätty SSD-levy videoeditointiavarten.
Samaan aikaan hämmästelin lukemattomia kertoja eri juttujen kommenteissa heitettyjä väitteitä siitä, miten konetta täytyy päivittää joka vuosi uusilla näytönohjaimilla ja tuhansilla euroilla. Höpön pöpön.
Samaisten kommenttien valossa oli erityisen huvittavaa katsella, miten toimistolle tekstinkäsittelytehtäviin ostettu muutaman satasen maksanut valmiskone pyöritti useimpia siihen asennettuja testipelejä aivan mainiosti. Kone, joka maksoi saman verran kuin uber-näytönohjain tai pelikonsoli.
Ja ajurirumba?
Ajurirumbakin on jäänyt jo kauas historiaan. Yritin eräänä päivänä oikein miettiä milloin olin viimeksi päivittänyt näytönohjaimen ajureita. Ajurien päivämäärästä ja versionumerosta kävi ilmi, että puolitoista vuotta sitten. Päivitinpä ne sitten, ihan huvikseni, en siksi, että pelit olisivat buganneet. Kun DirectX-rajapintoihin tai muuhunkaan ei nykyään tarvitse käytännössä kiinnittää mitään huomiota, niin mikäs sitä pelatessa. Mikä vielä mukavampaa, nykyään Windows Update osaa päivittää niin äänikortin kuin näytönohjaimenkin ajurit ihan suitsait.
Mikäs tässä, hymy huulilla, tekniikan palvellessa minua eikä toisinpäin.¨
Jos kauemmas historiaa muistelee, niin jotenkin tuntuu että Windowsien ajurien kanssa nahistelu on ollut hankalimmillaankin kevyttä näpertelyä verrattuna DOS-aikakauden säätämiseen. Voi hyvä tavaton, millaista salatiedettä se erilaisten multiboottien rakentelu, perus- ja ylämuistien kanssa veivaamisen ja näytönohjaimen/äänikorttien ajurien roplaaminen olikaan.
Eli summa summarum. Omien kokemusteni mukaan väitteet PC-pelaamisen kalleudesta, koneen vuotuisesta päivittämispakosta ja ajurien kanssa taistelemisesta ovat potaskaa. Yhteensopivuusongelmat ja kuun asennosta johtuvat käsittämättömät häröt ovat sitten asia erikseen...

Kolumni sai myös lukijakommentteja, joita perässä:

Ozcar:
Jepsulis. Alunperin koko perheen mediakäyttöön tarkoitettu tonnin kone on kiukutellut tavallista enemmän, ja päivityksiä rikkoutuneiden osien tilalle on sen takia täytynyt taikoa sisuksiin tiuhaan. Silti vaikka näyttis, muistit, kovalevy ja virtalähde ovat menneet vaihtoon, on hintaa on tullut siinä vain 300€ lisää. Ja edelleen tuo 3,5v vanha kokoonpano pyörittää mukinoitta mitä vain, jopa crysistä kakkosnupissa. Kallis on suhteellista – työkalusta on konsolin hinnalla vuosien mittaan pyöräytetty sellainen rakas kapine, jota en enää vaihtaisi persoonattomaan konsoliin edes välirahasta.
Rakas, vanha, lihava ja hopeinen PS2-konsolini onkin sitten aivan eri asia.. <3

Pullotonttu:
Itse asiassa se, että konsoleiden suosio on noussut huimasti on pitänyt koneen päivittelytarpeen minimissä. Lukuunottamatta muutamia poikkeuksia (esim. crysis) ei mitään äärettömän tehosyöppöä peliä ole tullut pitkään aikaan.
Tästä toki aiheutuu se että omalla pian 4v vanhalla koneella pärjää edelleen hyvin. Maksimeita nyt ei detaileista saa päälle mutta eipä tuo nyt niin haitannutkaan ole ?? (sitäpaitsi, mitä muka tekee 8xAA:lla jonkun 1920×1200 reson kanssa? AA kun tuli alunperin auttamaan sitä 12×10 reson sahalaitoja)
Tosin päivittelin tuossa keväällä prosessorin c2d->c2q ja syksyllä varmaankin tulee uutta näyttistä vanhan 8800gts:n tilalle. Päässyt halvalla siis.
Samat rahat olisi toki saanut helposti kulumaan esim. xlootaan ja säkällä toiseen kun rrod iskenyt ekaan. Ja sen lisäksi kuitenkin tarvinnut vielä pc:n.

Ville Pukema:
Eikai näissääkään “tappeluissa” ole mitään muuta ongelmaa kuin että ei voida ymmärtää toisten mielipiteitä/mieltymyksiä. Hirveä parku tulee jos joku sanoo pelaavansa konsolilla FPS:ssää esimerkiksi, “sellaisesta touhusta kun ei voi kukaan tykätä vaan olis parempi pelata vaikka doom ykköstä hiirellä PC:llä, kun ei voi tarkasti valita mihin pikseeliin ampuun oman pikselinsä pyssystä”.
Tuostakin että kummalla pelaaminen tulee sitten loppujen lopuksi halvemmaksi, taitaa riippua käyttäjästä 90%:sti, vaihtaako vanhat pois/tahtooko pelata vanhoja pelejänsä, ostaako uutena pelit? Kuin montaa peliä täytyy päästä pelaan vuoden aikana? jne jne.
Itse onneksi omistan kelpo PC:n ja Wii60:n, pääsee nauttii kaikista paitsi PS3:n huippupeleistä.

Szidaj-San:
Älkää uskoko myyjien paskapuheita että vain uusin rauta pyörittää super mario 1:stä.

Quiwi:
Hehe. Joo isompi morkkis on jos on lyöny satasen baariin, ku mitä parista huntista jotka on laitettu näyttikseen (vaikka entinenkin olis vielä kelvannu).

Thoth:
Jos pysyttelee ns. midrange koneissa ei päivittely lompakkoa riko tahtoo joskus vain lähteä lapasesta ja iskettyä uutta osaa kiinni ihan roplaamisen ilosta. Lähes kaikki harrastukset maksavat ja jokainen tekee omat sijoituspäätökset. Satunnaisesti voi iskeä pieni morkkis jos on ‘turhaan’ päivittänyt mutta aika pientä niiden sunnuntai aamujen rinnalla.

Hokke:
Tietokone on pakko olla. Konsoleita ei.

kurtsi:
Ite maksoin mlkein 3,5 vuotta sitten reilun tonnin tästä koneesta. Koneeseen on vaihdettu näytönohjain mikä tuli kustantaan ~200e kun sain vanhan myytyä vielä kohtuu hyvällä hinnalla pois. Lisäksi muistin määrä tuplaantunut kahdesta neljään gigaan. Hyvin vieläkin pelailee. ??
Toki se koneen päivittäminen houkuttelee koko ajan, mutta jääny sekin tekemättä kun ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Eli rahallinen panostus ei ole mikään mahdoton.
Ajurit… No eipä tule juuri päiviteltyä. ??

Reko:
FYI, olen kyllä peuhaillut koneiden parissa jo kuusivuotiaasta asti, eli oma peli/koneharrastus on kestänyt 26 vuotta ja pelit tuo tätä nykyä sen tienestinkin. Voin kyllä sanoa, että olen kokenut kaiken mahdollisen suurimmalla osalla raudasta jolla vaan voi pelata.
Veikkaisin nimenomaan, että omat ongelmat on siellä rauta/ajuripuolella, mutta kuten sanoin, loppui kyllä oma intressi siihen ajan tuhlaamiseen kun tarpeeksi kauan noiden kanssa tappeli.
Itse olen laittanut koko episodin paskan tsägän piikkiin. Vaikka kaveripiirissäkin näki niitä mystisiä boottilohkon hajoamisia sun muita, niin meikällä niitä sattui kyllä pykälän enemmän. Parhaimmillaan taisi tulla koneeseen laitettua about 20k markkaa joskus vuosituhannen alussa (se taisikin olla se viimeinen PC).
Ja btw, kuten itsekin tuossa toteat, niin windowsin tosiaan saa solmuun, niin kuin minullekin kävi. Tiedä sitten mitä tarkoitat vuodella nakki & kilpi. Voisiko olla, että puhutaan juuri samoista ajoista meikän kokemusten kanssa?
Silti, aikuisena ihmisenä ymmärrät varmaan turhautumiseni koko pc-alustaan em. kokemusten valossa? Eipä silloin config.sys ja autoexec.bat -PC aikoina paljoa muuta tarvinut tehdä kuin pitää huoli, että muisti riittää käynnistämiseen eikä ne pelitkään siitä sen kummemmin mihinkään kaatuilleet.
Kyllä noita PC:n lahoamisia tulee irkissä nähtyä vielä nykyäänkin ihan hyvin kaveripiirissä ja sen pohjalta se meno ei tunnu kauheasti muuttuneen niiltä ajoilta kun itse noita vielä jaksoi. Boottaat koneen ja musta ruutu ilmoittaa, että vituix män ?? Siinähän säädät jos jaksat.
Tuon takia maksan kyllä mieluusti siitä extraa, ettei noita juttuja tarvi enää ihmetellä. Oma aika on liian kallista siihen ??

Quiwi:
Wanha X800 näyttis on vasta parin viime vuoden aikana sanonut “en toimi” muutaman pelin kanssa. Niissäkin tosin uskoisin ongelman olevan enemmänkin siinä että peli tarkastaa kokoonpanon ennen aloitusta, ja yksinkertaisesti kieltäytyy edes yrittämästä käynnistyä. Moni peli jonka minimikokoonpano vaatisi parempaa konetta on pyörinyt jopa yllättävän hyvillä asetuksilla.
Nyt omistan onneksi työsuhdekoneen, joten sekin ongelma on poissa päiväjärjestyksestä, mutta muistelkaapas kuinka kauan siitä on kun X800 oli näytönohjainten huippuluokkaa… Se oli viimeisin kerta kun päivittelin vanhaa konettani. PS2+PS3 olisi maksanut enemmän kuin mitä tuohon nuhapumppuun olen laittanut. No okei pistin yhden satasen maksavan kovalevyn sisään, mutta se ei ollut mitenkään pakollinen. Sainpahan DRM-vapaita pelejä talteen ilman levyrumbaa.
Grafiikkahuoraus on sitten juttu erikseen. Siihen saa palamaan rahaa.
Quiwin suosituspeukku tälle artikkelille ^^ b

Vista - se pyörii sittenkin

Teksti on julkaistu alun perin 5.3.2007 Windows Vista -käyttöjärjestelmän julkaisun jälkeen. Näin jälkikäteen luettuna kolumnista on mukava peilata millaista elämä ja ongelmat ovat aina uuden käyttöjärjestelmän kanssa, ja kuinka monet etukäteispelot toistuvat aina vain uudelleen, aina uuden käyttiksen kohdalla.
Kolumnin kirjoittanut Miikka Lehtonen.


Pitkän pyörittelyn jälkeen allekirjoittanut siirtyi vihdoin Vista-aikakauteen viikonlopun aikana. Kun konehuoneesta löytyy DirectX 10 -rautaa, päätös tuntui luontevalta, joskaan ei silti helpolta.
Miksi vaihtaa, kun XP:kin toimii? Lopulta meganätti Aero Glass -käyttöliittymä, halu kokeilla uutta ja (rehellisyyden nimissä) nVidian DirectX 10 -demo-ohjelma kuitenkin pakottivat asennuslevyn koneeseen.
Vista itsessään asentui sangen mukavasti, mitä nyt samalla paljastui, että aikanaan konetta kasattaessa levyt oli lyöty ristiin SATA-littimiin ja Windows halusi ehdoin tahdoin tehdä kakkoskovalevyn 1. partitiosta systeemilevyn. Tulipa sekin samalla ratkottua.
 Ennakkoon suurin huoleni oli ajurituen lisäksi pelien toimiminen. Toistaiseksi näyttää siltä, että kumpikin huoli oli aiheeton. Olen itse toki siltä kannalta iloisessa asemassa, että koneeni oli kasattu nimenoman Vistaa silmälläpitäen. Hymy ei välttämättä olisi näin herkässä jos koneessa olisi esimerkiksi Audigy-äänikortti, jonka ajurituki on tällä hetkellä luokkaa onneton.
Entä ne pelit? Toistaiseksi näyttää hyvältä. Asennusrumban jälkeen ei ollut juuri aikaa testailla, mutta Company of Heroes, World of Warcraft, Rainbow Six Vegas ja Mount & Blade pyörivät kaikki aivan yhtä mukavasti ja jouhevasti kuin XP:ssäkin.
En olisi toisaalta odottanut yhtään vähempää kaupallisilta peleiltä, joista osa jopa kantaa Games for Windows -logoa. Kohta päästään testaamaan arvostelukappaleita, jotka tunnetusti eivät ole sieltä vakaimmasta päästä. Toimiiko Jade Empire vai nouseeko savu?
Samalla tosin paljastui, että DX10 ei todellakaan ole taaksepäin yhteensopiva. Mitkään DX9-pelit eivät toimineet, ennen kuin vanhemman DirectX:n asensi koneeseen kympin rinnalle.
Kaikki ei ole täyttä ruusuilla tanssimista, sillä jotkut ohjelmistot toimivat tönkösti. Esimerkiksi mediasoittimena käyttämäni Zoom Player ei suostu toimimaan yhteen Aero Glass -efektien kanssa ja toistaa videot kauheana pikselimössönä. Tämä ja muut alkukankeudet tosin ratkennevat ajan myötä kun harrastelijaohjelmoijat hyppäävät Vista-kelkkaan.
En silti suosittelisi vielä hardcore-pelaajille hyppyä Vistan kelkkaan, koska siitä ei vielä hyödy yhtään mitään. Ajurit ovat mitä ovat, joten pahimmassa tapauksessa pelit pyörivät vielä XP:tä huonommin tai vaativat ylimääräistä puukotusta toimiakseen. Juttu on toki täysin toinen kun kaupan hyllyiltä löytyy DirectX 10 -pelejä ja koneesta sitä tukevaa rautaa. Siihen on kuitenkin vielä aikaa.