2007: Lisää retrokamaa vintiltä kaivettuna, nyt paremmilla kuvilla

Blogiteksti julkaistu alkujaan 12.3.2007.Aikoinaan jouduin varastoimaan retropelikokoelmiani vintille jätesäkkeihin, joissa ne olivatkin sitten vuodesta ja jopa vuosikymmenestä toiseen. Hyvän hetken myötä kuitekin korkkailin säkkejä ja tutkin mitä niissä nyt olikaan. Kaikkea kivaahan siellä!
Tällä kertaa toimistolla oli kunnon kamerakin paikalla, joten ei tarvinnut tyytyä pelkkiin kamerakännykkäkuviin.

 
Ylärivi: Bard's Tale III: The Thief of Fate, StarFlight, Champions of Krynn, Hillsfar, Curse of the Azure Bonds
Keskellä: Midwinter, Magnetic Scrollsin tekstipelikokoelma (sis. Fish, Corruption, The Guild of Thieves), Leather Goddesses of Photos, The Magic Candle
Alarivi: Battletech The Crescent Hawk's Interception, Megatraveller 1: The Zhodani Conspiracy, Ultima V, Ultima IV, Times of Lore.

Lähikuva edellisestä:

 

Ylärivi: Space Rogue, Sentinel Worlds I Future Magic, Silicon Dreams -seikkailupelikokoelma (Snowball, Return to Eden, The Worm in Paradise), Buck Rogers: Countdown to Doomsday
Keskellä: Riders of Rohan, Knight Orc -seikkailupelien trilogiakokoelma, Kult, Hard Nova
Alarivi: Fighter Duel Pro, Zork Zero, The Bard's Tale Construction Set

Ja lähikuva:

Sitten vähän parempia edellisen setin peleistä:

  

Tuon seikkailupelipinon herkut ovat tarjonneet taatusti tuhansia tunteja hienoa fantasiaviihdettä. Tekstipelejä, kunnon hardcore-roolipelejä, SSI:n kultalaatikko-sarjan AD&D:tä, Sierran seikkailuja...

Joskus pelikoteloissa oli muutakin kuin näppäinkartta ja ohjeet pdf:nä levyllä. Secret Weapons of the Luftwaffen suojauskiekko oli hauska yllätys, enpä muistanut että pelissä oli sellainenkin. Ja voi tuota ohjekirjaa. Paksu ja paljon asiaa. Muistaakos kukaan mitä Leather Goddesses of Phobos -seikkailun mukana tuli? ;-) Tai moniko muistaa Mike Singleton nimistä herraa?
Juuri tuossa viikonloppuna muuten keskusteltiin kaverien kanssa lentosimujen muuttumisesta. Esimerkiksi Secret Weapons of the Luftwaffe oli aikoinaan peli, jota pelasivat lähes kaikki. SWOTL ei ollut yksinomaan simuhörhöille suuntautunut peli, vaan se sopi myös satunnaispelaajille. Nykyään vastaavia pelejä, joista tykkäisivät niin pilottipojat kuin satunnaispelaajat, ei tehdä. Tasapainon löytäminen on liian vaikeaa, kun pelimarkkinat ovat segmentoituneet liikaa. Simumiehet vaativat äärirealismia, hauska lentely ei kelpaa. Peruspelaajat vaativat jotain selkeämpää. Jos SWOTL julkaistaisiin tänään, tehtäisiinkö siitä "oikea" simu vai arcadelentely?

Kamakornerissa puhutaan... kamalasti kamasta.

Mää ja Miikka Lehtonen ollaan keksitty uusi videosarja. Kun me tykätään löpertää ja tykätään kanssa kaikenlaisesta peliroinasta, niin mikseipä sitten löperrettäisi peliroinasta. Etenkin kun roinajaksojen kuvaaminen on aika paljon helpompaa ja kevyempää kuin Pelikopterien. Kopteriin menee aina se pari tuntia ja editoinnit päälle, Kamakornerin noin viisiminuuttiset jaksot kuvautuvat näppärästi nopsasti. Ja Nanne Kukkuran edittipöytäkin tykkää, kun tulee nopeasti valmiita jaksoja.
Eiks muuten ole ihan vänkä ohjelman nimi? Kamakorneri? Tätä crowdsoursattiin sekä omalla porukalla että Facebookissa. Keräsin erilaisia ehdotuksia yhteen ja sitten makusteltiin. Monesta eri ehdotuksesta sitten jalostui hiljalleen tämä.

Tässä ensimmäiset neljä jaksoa Kamakorneria. Toivottavasti tykkäätte.

Hah. Näemmä jokaisen jakson otsikkokuva on tekstitetty eri tavalla.
Lisätietoja: http://checkpoint-tv.fi/

Vanhojen pelilehtien siunaus ja kirous

Blogiteksti julkaistu alkujaan 13.10.2008. Päivitetty ja laajennettu 2017.
Pitkäaikainen muinaisten tietokone- ja pelilehtien kaaos toimistolla on kohtapuoliin voitettu, vaikka nujertamista niissä riittää vieläkin. Mutta hyvältä näyttää jo. Saimme näet lopultakin, vaivaisen puolen vuoden "pitäis noi hyllyt pistää seinälle" -jahkailun jälkeen toimiston testihuoneen seinälle kunnon hyllyt nimenomaan vanhoille lehdillemme. Kiitokset tästä Veijolalle!

Hyllyjen ohella iso kiitos menee harjoittelijallemme Susannalle, joka uiskenteli lehtipinoista toiseen, järjestellen pitkin toimistoa levinneet pinot jonkinlaiseen järjestykseen. Enää pieni pinnistys ja retrolehtiarkistomme on lopultakin kunnossa.

Oheisissa kuvissa näkyy pieni osa lehdistä, joita allekirjoittanut osteli aikoinaan kultaisella 80- ja hopeaisella 90-luvulla. Pinoissa on muun muassa ACEja, Computer & Video Gameseja, PC Formateja, Your Computereja, ZZAP 64:iä, Amiga Formateja ja ties mitä. Pääsivätpä samalla MikroBitinkin viimeisimmät 6-7 vuosikertaa järjestykseen ja kohta toivottavasti kansioihinkin. Mutta mitähän noille vanhoille Biteille ja C=Lehdille tekisi, osasta kun löytyi jo toiset, kolmannetkin kappaleet...

Näiden lehtien kohdalla on mukavaa ajatella, että kyllä se pitkän linjan hamsteroiminen on kannattanut. Paljon on kamaa annettu pois tai mennyt roskiin muuttojen myötä, mutta jotkin asiat vain ovat olleet niin tärkeitä ja rakkaita, ettei ole raaskinut. Kuten lähinnä sydäntäni olleet pelit ja monen monta hyllymetriä lehtiä.

Vanhat lehdet ovat muuten hyvin suosittua taukolukemista, sillä niiden avulla on mukava verestää muistiaan - ja saapa niistä usein loistokkaita juttuideoitakin. Retrohtaville toimittajille wanhat jutut ovat tervetullutta lomaa nykypäivän meiningeistä ja oivia tilaisuuksia taaksepäin miettimiseen, jotta millainen se maailma tuolloin olikaan. Ja miten silloin arvosteluihin ja uutisoituihin peleihin suhtautuu tänään, saati mitä niistä edes muistaa.

Maailma oli muutenkin jännä paikka, sillä uutiset luettiin sanomalehdistä ja peliuutiset kerran kuussa ilmestyvistä lehdistä. Etenkin brittiläiset tietokone- ja pelilehdet olivat arvossaan siellä, missä niitä sai lehtihyllyistä tai sai tilattua paikalliseen kirjakauppaan.

Ja kun joku osti uuden lehden, niin siinä olleista kiinnostavista peleistä kyllä kovasti huhuttiin ja koetettiin löytää, että olisiko joku sen sattunut ostamaan tai muutoin - krhm - hommaamaan.

Peliantiikin kaivelua

Kuvat ja kirjoitus julkaistu alkujaan vuonna 2007.

Voi niitä aikoja. Kun pelitkin olivat... Vaikeita, anteeksiantamattomia, rassaavia ja myytiin isoissa koteloissa kunnon ohjekirjojen kera. Oma vuosien ja vuosikymmenten mittaan karttunut kokoelmani on viettänyt monet vuodet säilössä vintillä, säkeissä ja laatikoissa, poissa silmistä. Mutta kuluvan kevään projekti on hilata pelejä esiin säilöstään, tehdä kunnon inventaario ja laulattaa skanneria.

Kännykkäkamerakuva ei ole välttämättä se kaikkein selkein, joten:
Ylin rivi: The Dark Queen of Krynn, Secret of the Silver Blades, Champions of Krynn, Pool of Radiance, Heroes of the Lance (SSI:N AD&D-sarjaa, viimeistä lukuun ottamatta legendaarista kultalaatikkosarjaa)
Keskimmäinen rivi: Arthur, Demon's Winter, Questron II, Wizardry: Bane of the Cosmic Forge (avaamaton!), Dragons of Flame (AD&D), Enchanter ja Deadline.
Alin rivi: Elvira II The Jaws of Cerberus, King's Quest I: Quest for the Crown, King's Quest II: Romancing the Throne, Zork III, Sorcerer

 

Kuvasta bongattavissa mm. Return to Zork, Elite, Life & Death II, Skidmarks, Super Skidmarks, Star Wars Chess, Lands of Lore, Heroes of 357, Knights of the SKy, Wolfpack, Tornado, Return to Krondor, Lightspeed, Police Quest, Bard's Tale Trilogy ja monen monta muuta hienoa peliä. Ringworldin pakkaus on komeudessaan kyllä ylivertainen.

Ylärivi: Command - Aces of the Deep, Patriot, Harpoon II, Hammer of the Gods
Keskellä: Panzer General, The Civil War, Iron Cross
Alinna: Star General, The Rise & Rule of Ancient Empires, Mech Commander, Empire II

Seuraavasta pelisäkistä löytyi melkoisia herkkuja, tosin enemmänkin strategistin mieleen. Säkissä oli myös vino pino vanhoja arvostelukappaleita, lähinnä ns. kultalevy-koodeja jotka pelitalo poltti/kopioi itse ja lähetti toimittajille. Tästä muuten periytyy nykytermi "gone gold" / mennyt kultaan -termi, kun peli on valmistunut ja lähetetään painoon. Siitä poltetaan ns. master-levy, kultalevy, joka lähetetään edelleen painoon. Samaan tapaan aikoinaan myös arvostelijoille tarkoitetut kappaleet poltettiin samasta master-levystä "kultalevyiksi", joita sitten lähetettiin lehdille.
Toki arvostelukappaleita tulee nykyäänkin master-levyistä poltettuna, mutta harvoin enää kauniina kullanvärisinä kiekkoina.

Pala suomalaista pelihistoriaa. Housemarquen herkullinen räiskintäpeli The Reap, vuodelta 1997. Julkaistiin Take 2:n kautta pc:lle. "The Reap Master Copy", mmmmm.

iF/A-18E Carrier Strike Fighter (iEntertainment) ja M1 Tank Platoon (MicroProse). Arvostelukappaleet tulivat kultalevyinä, cd-romeina, ja ohjekirjat jopa monisatasivuisina valokopionippuina. Ennen oli miehet rautaa ja manuaalit paksuja, niin.


Kokoelmat ovat sittemmin päässeet paremmin esille säkeistä. Osan peleistä voi bongata 2017 avautuvasta Suomen pelimuseosta.