Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelijournalismi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelijournalismi. Näytä kaikki tekstit

26.9.2017

Palautetta palauteesta - toukokuu 2010




Julkaistu alkujaan 24.5.2010.

Kesä on tulossa hyvää vauhtia ja vaikuttaa siltä, että kesäkuukausien aikana tarjolla on sekä hyviä kelejä että monia kiinnostavia pelejä. Ja kun pitkälle kevääseen venynyt pelien joulukausikin on hieman helpottanut, niin tulevia lämpimämpiä kuukausia odottaa oikein innolla. Tosin tässä välissä täytyy kestää E3-messujen helvetti.
Kulissien takaisessa pelimaailmassakaan ei ole tapahtunut kovin suuria, kun isoja uutisia säästellään nimenomaan messuja varten. Eivätkä julkaisijatkaan ole nyt muutamaan kuukauteen myllertäneet kuvioitaan täysin uusiksi, joskin viimeisen vuoden aikaiset muutokset heijastuvat yhä monen firman kuvioihin. Eräskin julkaisija on ollut pitkään täysin solmussa arvostelukappaleidensa kanssa. Monen pelin testikappaleet saapuivat Suomeen jopa yli kuukausi pelin julkaisun jälkeen. Ei paljoa naurattanut. Samoihin aikoihin toisen puodin maahantuojalle lähettämät testikappaleet katosivat jossain Hollannin paikkeilla. Ei kivaa sekään.
14.5. järjestettiin muuten Alan Waken julkaisutapahtuma. Täytyy kyllä sanoa, että valitettavasti kyseessä oli kurjin ja epämiellyttävin pelitapahtuma ikiaikoihin. Julkkarien voisi sanoa joutuneen pelin massiivisen julkisuuskampanjan uhriksi. Alan Wakelle järjestettiin maksimaalisesti näkyvyyttä ja siitä tehtiin väkisin populaarikulttuurin uutta suomalaista ikonia. Näemmä se onnistuu kutsumalla pintaliitäjien suosimaan yökerhoon niin paljon ihmisiä, ettei siellä pysty enää edes liikkumaan. Peli jäi nopeasti sivuseikaksi, kun ihmiset kamppailivat baaritiskien äärellä yrittäen päästä 20-30 minuutin jonotuksella ilmaisen viinan ääreen. Meidänkin kaksikollemme tungos ja kaikkinainen järjellisen keskustelun mahdottomuus oli lopulta liikaa, mutta paon jälkeen ilta jatkui huomattavasti positiivisemmissa merkeissä omalla ohjelmalla. Sääli silti, olisi ollut mukava jutella ja vaihtaa kuulumisia toisten alan säätäjien kanssa - ja tietysti onkia juttuvinkkejä . Ensi kerralla sitten.

A man with nothing to lose ja Gamer.

Ylläri, Poets of the Fall soitti Remedyn bileissä.


Sitten lukijakysymysten ja -palautteen pariin.

Eräs lukijamme ihmetteli miksi käytämme samoja kuvia kuin muutkin saitit, emmekä ota omia. Tätä aihetta on käsitelty aiemminkin mutta päivitin vastaustamme. Pelikuvien ottamisen iloisesta aiheesta tietoa täällä: Kuvakaappaukset ja promokuvat, nuo pelitoimittajan ainainen ilonlähde
Parikin lukijaa on puolestaan valittanut kommenttien moderoinnista, syyttäen sitä yhtaikaa niin kommunistiseksi kuin fasistiseksi diktatuuriksi. Kyllä. Kommenttiosuus ei ole täydellisen avoin saippualaatikko, jolla on lupa huutaa mitä tahansa. Suomalaisen nettikansan kommentointikulttuuri on valitettavasti rapautunut pahoin muutaman viime vuoden aikana, eikä vanhan mallin netiketistä ole enää paljoakaan jäljellä. Siksi olisikin erityisen suotavaa, että kommentoijat miettisivät sanomisiaan, edes vähän. Jos viesti loukkaa tahallisesti toisia, trollaa tai flamettaa räikeästi tai on sisällöltään asiaton, niin se poistetaan huomattaessa.
Asiallisia ja perusteltuja viestejä ei luonnollisesti poisteta. Mutta "xxx on paska" -tyyliset kommentit kannattaa jättää lähettämättä, jos sitä ei edes yritä perustella.
Moni lukijoista onkin toivonut kommentteihin pakollista rekisteröitymistä. eDomen toimitus on jo pyytänyt kommenttien rajoittamista vain rekisteröityneille käyttäjille. Se astuu voimaan toivon mukaan mahdollisimman pian, heti kun tekniikkapuoli ehtii. Aiemmin rajaamista harkittiin rajoitetun testikauden ajaksi, mutta voi olla, että testikausi jatkuu ja jatkuu ja....

Palautetta ja vastauksia:
"Eikö kannattaisi jo päivittää ulkoasu aivan uudelle tasolle?"
Sivuston nykyinen ulkoasu on itse asiassa vedos, joka otettiin käyttöön väliaikaisesti Plazan monen vuoden takaisen uudistuksen yhteydessä. Kuten näkyy, väliaikainen on usein venyvä käsite. Plazaa - ja myös eDomea! - ollaan kuitenkin uusimassa kevään/kesän mittaan.
"Jos toiveita otetaan vastaan, niin arvosteluja vain niin paljon kuin arvostelukappaleita toimitukseen siunaantuu (erityisesti Wiin oikeasti hyvistä peleistä, ne kyllä huomaa), ja paljon juttuja suomalaisesta pelikulttuurista."
Kaikkea ei ehditä millään testaamaan, vaikka kivaahan se olisi. Pelejä kun ilmestyy loppumetreillä niin paljon ja meilläkin on vain rajalliset resurssit testien teettämiseen. Mutta yritetään - ja Wiin laatupelien päätymisestä testipölkylle kyllä pitävät residentit Wii-fanimme huolen.
"Voiko teiltä jossakin vaiheessa tilata uutiskirjeen peliuutisista sähköpostiin?"
Mielenkiintoinen kysymys. Plazalla tehtiin vuosi tai pari sitten laaja lukijatutkimus, jossa eri osioiden lukijoilta kysyttiin kiinnostusta uutiskirjeeseen. Ainakin Ellien lukijat sellaista halusivat, mutta eDomen ja Muropaketin lukijoista vain harva. Ehkä eDomen kesäremontin yhteydessä uutiskirjeen kiinnostavuutta voitaisiin selvittää. Kiitos ideasta.
"Pitäkää linjanne samana, älkääkä ottako pistearvostelua peliarvosteluihin mukaan."
Pisteyttäminen eivät ole suunnitelmissa, vaikka niitä tosin käytetäänkin sisäisessä arvosteluasteikossamme.
"Plazan uusi ILME on perseestä. Edomella ei ole enää omaa osastoa."
En tiedä mitä kautta eDomeen kuljet, mutta jos olet etusivulla tai jossain muuassa Plazan osiosta, niin suora linkki eDomeen löytyy sieltä aivan ylimmästä navigaatiorivistä. Pääset eDomeen myös Plazan Viihde-osion kautta tai suoralla web-osoitteella www.edome.net.
"Hypejutut on kivoja, mutta ei liian monta hypejuttua samasta pelistä."
Tämä on sitä ikuista tasapainoilua. Yritän kyllä välttää liiallista hypeä ja joskus jätän jostain pelistä/aiheesta uutisiakin julkaisematta, kun se on saanut mielestäni näkyvyyttä kyllästymispisteeseen saakka. Esimerkiksi Alan Wakesta on jäänyt monta hyvää ja potentiaalisesti kovia hittejä kerääviä uutisia tekemättä, koska uutisia/juttuja on ollut jo iiiihan tarpeeksi.
Mutta jos artikkelirintamalla on tarjolla/valmiina hyvää ennakkomateriaalia tai haastatteluja, niin käytän ne takuuvarmasti tulevaisuudessakin. Yritän kuitenkin suhteuttaa juttujen mitan/julkaisun muihin samaa aihetta käsitteleviin tarinoihin niin, ettei hype pursua yli äyräiden.
"Uutisissa toisinaan vähän ehkä unohtuu se, että uutisten pitäisi olla puolueettomia.. :) Ja kommenttipalstoilla on ollut viime aikoina aivan älytöntä juttua siitä kun "eDomelle taas maksetaan 'uutisista'!!1!1!" jota voisi vähennellä ihan sillä rekisteröintipakolla ja ehkä pikkusilla banneilla."
Välillä puolueettomana, välillä vähemmän. eDomen uutisissa olemme pitäneet jo vuosikymmenen ajan linjaa, että niissä saa näkyä kirjoittajan mielipide, niissä saa ottaa kantaa ja niissä saa sanoa tarvittaessa rumastikin - kunhan pysyy asiallisissa rajoissa. Välillä uutisia ja niiden kirpeyttä peilataan ensin eDome-tiimin kesken, mutta yleisesti ottaen eri uutisoijilla on kaikilla täysi vapaus käyttää omaa harkintaansa ja näkemystään niin aiheiden kuin niiden uutisointityylin mukaan. Mutta kieltämättä sanan säilä ei aina osu aivan maaliin.
Ja jos eDomelle maksettaisiin "uutisista", niin niitä muuten tehtäisiin aika paljon kiivaampaan tahtiin kuin nyt :) Tietysti eDomea tehdään tiettyä korvausta vastaan, mutta sisältöbudjettimme ei riipu mitenkään juttujen sisällöstä tai aiheista. Mainosmyynti ja siihen liittyvä rahaliikenne hoituu eri kautta, eri ihmisten ja jopa eri yritysten toimesta.
"Välillä tulee hieman kyräiltyä erinäisille seksuaalisuudella räikeästi pelaaville jutuntyngille, mutta luetuimpien kohteiden lista puhuu tietenkin täysin omaa kieltään. Minkäs siinä tekee, jos väki tuntuu kaipaavan juuri sitä itseään? Mutta kaipaan otsikoihin vähemmän Iltalehden tasoa lähenteleviä halpoja kaksoismerkityksiä ja juttukuviin vähemmän yhtä lailla halpoja bikinikuvia."
Naulan kantaan. Kalastelu-uutisia julkaistaan kuitenkin loppujen lopuksi vain murto-osa siitä, mitä olisi tarjolla. Seksivauta olisi kyllä tarjolla päivittäin, mutta enimmäkseen niille vain naureskellaan omalla porukalla. Riippuu paljolti aiheesta ja sen hetkisestä vireestä mitä lopulta julkaistaan. Joskus jokin seksivau ylittää uutiskynnyksen pelkän huumoriarvonsa takia, kun kirjoittajan täytyy vähän irrotella hömpän parissa. Seiskailu on näet joskus ihmeen terapeuttista, ihan totta. Mutta ne yritetään silti pitää vähemmistössä, hauskoina sivujuonteina, ei sivuston kantavana teemana.

27.3.2017

Pelit-lehti syntyi 25 vuotta sitten Commodore-fanien kauhistukseksi



Viime perjantaina legendaarinen Pelit-lehti vietti 25-vuotissyntymäpäiviään. Pieni, melkein intiimi tilaisuus oli miellyttävä kohtaaminen lehden entisten ja nykyisten tekijöiden kanssa, ja siinä samalla tuli toki kohdattua myös uusiakin kasvoja. Sanotaan näin, että paluujuna kotiin läksi aivan liian pian, sillä tarinaa tuli iskettyä todella mukavaan tahtiin, niin uusista kuin vanhoista asioista. Pelkkää historiaa ilta ei siis ollut.
Ja tähän kohtaan tietysti onnittelut Pelitille! 25 vuotta. Jumpe! Mahtavuutta!

"Wanhat herrat" - Niko Nirvi & Jukka O. Kauppinen

Ja tietenkin JOK ja Tuija Linden, Pelittiä kovin pitkään luotsannut päätoimittaja.

Kun ajattelee miten monen lehden parissa minäkin olen ehtinyt ahkeroida, ja kuinka harva niistä on enää olemassa, niin Pelitin sitkeä taival on jotain hyvin poikkeuksellista. Se on myös matka, jonka mittaan monta pelaajasukupolvea on elänyt, kasvanut ja jopa syntynyt. Aikoin mittaan Suomessa on nähty myös monia kilpailijoita Pelitille, joista vain Pelaaja on onnistunut luomaan itselleen oman kestävän, vakituisen linnakkeen suomalaisilla pelimarkkinoilla.

Vierailu Pelitin syndeillä vei ajatukset myös männävuosiin, siihen kun lehteä ylipäätään synnytettiin. Olin tuohon aikaan aktiivinen C=Lehden ja MikroBitin tekijä, ja pääsin mukaan myös Pelitin rakennusporukkaan. En muista missä ja milloin tarkalleen C=Lehden lopettaminen meille kerrottiin, mutta olettaisin että se kerrottiin jossain erikseen koollekutsutussa tiimitapaamisessa. Olihan Commodoren hiipuminen ihan silminnähtävää, ja Commodore-lehden lopettaminen oli ihan selkeä, looginen kaupallinen päätös. Olettaisin, että olimme silti melko järkkyneitä.
Siihen samaan syssyyn kuitenkin kerrottiin sen tilalle tulevasta lehdestä ja MikroBitin/C=Lehden tiimistä kutsuttiin peleistä kirjoittavat kaverit uuden pelilehden tiimiin.
Toinen muistamattomuus on se, että kuinkahan ihmeessä C=Lehden lopusta kerrottiin lukijoille. Ei siitä ainakaan viimeisessä 1/1992-numerossa ollut mitään, ja takakannessakin mainostetaan Pelit 1991 Syksy -pelikirjaa. Lehden kannessa näkyy kansikuvan kuvauspäivämääränä 16.1.1992, mutta näihin aikoihin uuden lehden rakennustyö oli jo täydessä vauhdissa - tai todella pitkällä.
Pelit-lehden avustajaohjekin on näet päivätty 15.1.1992, joten olettaisin että viimeistään tuossa vaiheessa avustajakuntakin päästettiin kunnolla sisään salaisuuteen.

Luulisin, että meillä oli isompi Pelit-lehden synty- ja ideointipalaveri justiinsa tuolloin.
 
Noihin aikoihin ei juuri screenshotteja napsittu.
Ensimmäinen numerohan ilmestyi historiankirjojen mukaan maaliskuussa. Olettaisin, että etenkin vuodenvaihteen tienoilla ja alkukuukausina teimme aika tiukkaan tahtiin juttusuunnitelmia ja visioita siitä, miten harvakseltaan tehtyjen Pelit-kirjojen olemus saadaan muunnettua lehtimuotoon. Ja millaisia juttuja ja juttusarjoja teemmekään.
Jonkinlainen mielikuva on, että tutustuimme Helsingissä rakastetun Kornetintien toimitalossa Pelitin ensimmäisiin luonnoksiin. Kirkkaana mielessä on ainakin Monkey Islandin läpipeluuohjeen hämmästyttävä, tuolloin aivan uudenlainen taittaminen, ja kuinka tutkimme ja kommentoimme sitä. Luulisin, että meidän kätyriporukkamme saatiin viimeistään sillä täysillä mukaan uuteen projektiin. Onhan se upeaa aina päästä tekemään jotain aivan uutta.

Ensimmäisen Pelitin legendaarinen Monkey Island -läpäri.
Silti, C=Lehden loppuminen oli kova pala nieltäväksi tekijöillekin, saati sitten lehden uskollisille lukijoille. Muistaakseni tästä tuli hyvinkin raivokasta palautetta, eikä sinänsä mikään ihme. Tarjolla taisi olla mahdollisuus vaihtaa tilaus Pelittiin tai MikroBittiin, mutta moni ydincommodoristi taisi jättää sen käyttämättä.
Vaan muutos on vääjäämätön. Jo vuodesta 1987 julkaistut Pelit-kirjat olivat todistaneet, että puhtaasti peliaiheisille julkaisuille on tilausta. Kun C=Lehden tilaajamäärät laskivat laskemistaan, niin jotainhan oli tehtävä. Ja onneksi tehtiin hyvä muuvi.
Siinä on muuten ollut hommaa, kun yksi lehti täytyy tehdä valmiiksi ja sitten saattohoitaa hautaan, ja samalla luodaan jotain täysin uutta. Ja niin, ettei salaisuus vuoda.


Oma antini ensimmäiseen Pelitiin oli vaatimattomasti kolmen Sierra On-Linen King's Quest -seikkailun läpipeluuohje.
Oma tieni Pelitin parissa kesti muutaman vuoden, kunnes tiemme erkanivat meikäläisen työpäivän täyttyessä ennen kaikkea MikroBitin tekemisestä. Bitin pelisisältö, lukujutut, testit, uutisoinnit, juttumatkat sun muut urakat toivat leivän monen monituisen vuoden ajan, ja siinä sivussa Pelit porskutti omalla, pelitäyteisellä polullaan, läpi vuosikymmenten, muuttuvien markkinoiden, järjettömien ja epärealististen levikinnostovaateiden ja muiden haasteiden.
Ja porskuttaa yhä. Onnea, Pelit!

19.10.2016

Pelialan käytäntöjä: mikä on embargo ja mitä se tarkoittaa?

Alkuperäinen teksti julkaistu 23.3.2009. Juttua päivitetty sittemmin muutaman kerran.

Moni lukija ihmettelee joskus, että mitäs ihmeen järkeä on tehdä pelistä ennakko nettiin, kun jokin paperinen pelilehti on julkaissut siitä jo arvostelun. Tai miksi paperilehden arvostelu ilmestyy kuukautta aikaisemmin kuin verkkoarvostelu? Tai toisinpäin.
Syy löytyy viihdealalla laajalti käytetyistä sopimuskäytännöistä, niin sanotuista embargoista. Embargot ovat tuttu juttu niin peli-, leffa- kuin musabisneksessäkin. Tässä kolumnissa keskitymme niihin nimenomaan pelialan näkökulmasta.

Embargo on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa osapuoli A antaa lehti B:n käyttöön aineistoa tuotteesta Y hyvissä ajoin, etukäteen. Lehti B kuitenkin lupaa pyhästi käsi sydämellä julkaisevansa jutun, oli se sitten vaikkapa peliennakko tai -arvostelu, vasta aikaisintaan määrättynä päivänä.
Embargoon saattaa myös liittyä yritysmaailmassa hyvin tunnettu NDA, Non Disclosure Agreement. NDA:ssa esimerkiksi lehti lupaa ja vannoo allekirjoitetun sopimuksen kautta kunnioittavansa julkaisijan antamia rajoituksia.
NDA ja embargo liittyvät joskus toisiinsa, joskus eivät. NDA:n allekirjoittamalla lehti saattaa esimerkiksi lupautua kunnioittamaan pelitalon embargoja ja rajoituksia yleisellä tasolla, joskus NDA allekirjoitetaan pelikohtaisesti.
Loppumetreillä tämä tarkoittaa sitä, että pelimedia saa käyttöönsä pelitalolta pelien ennakkoversioita sekä varhaisia arvostelukappaleita, kun lupaamme kunnioittaa pelitalojen määräyksiä juttujen julkaisuajankohdan suhteen. Tapauskohtaisesti pelitalo saattaa myös esittää ”toiveen”, että ennakko kirjoitettaisiin esimerkiksi vain pelin neljästä ensimmäisestä kentästä tai että tietyistä juonenkäänteistä tai hahmoista ei puhuta ollenkaan. Näin pelitalo varmistaa, että tiedot pelin sisällöstä paljastuvat pala palalta, ylläpitäen pelaajien mielenkiintoa. Ja kas, näin mekin pystymme tarjoamaan myöhemmissä jutuissa tai arvosteluissa jotain uutta.

Embargoissa on myös toinen, vähän erikoisempi puoli. Ne eivät näet ole kaikille samat.
Embargoja on kahdenlaisia: printtilehdille ja verkkolehdille.
Eri medioiden erilainen kohtelu on kuitenkin hyvin perusteltua. Painetut lehdet julkaistaan yleensä kuukausittain, hyvin tiukkojen aikataulujen puitteissa. Artikkelin on oltava valmis tiettyyn päivämäärään mennessä, minkä jälkeen se täytyy ehtiä oikolukea, hioa, taittaa, tarkistaa ja lähettää painoon. Sitten lehti vielä painetaan, toimitetaan jakeluun ja postitetaan. Tähän menee melkoisesti aikaa eivätkä lehden paino- ja julkaisuaikataulut jousta. Yhtään. Printtilehteä tehdessä painitaankin usein muutaman päivän, jopa tuntien rajoilla, että ehtiikö juttu pelistä x nyt valmistuvaan lehteen – vai lykkäytyykö juttu kuukaudella. Verkkopelilehti voi sen sijaan toimia huomattavasti lyhyemmällä syklillä ja voimme joustavasti siirrellä juttujen julkaisupäivää.
Muun muassa aikatauluerojen takia painetuille lehdille annetaan huomattavasti vapaammat kädet arvostelujen julkaisuun. Kuvitteellisen pelin Z arvostelu voidaan esimerkiksi julkaista printtilehdessä 1.2. Sen sijaan verkossa arvostelun voi julkaista vasta 15.3., ennakonkin 15.2. Peli itse julkaistaan 30.3.
Juuri tästä syystä esimerkiksi Stormrise-pelin ennakkomme herätti eräässä lukijassa hämmennystä:
"”Pelin tästä osa-alueesta ei saa vielä kauheasti puhua, mutta vaitiolovelvollisuuttamme uhaten voimme kertoa, ettei meininki muutu loppupuoliskolla ainakaan vaisummaksi.”"
"Mielenkiintoista, Pelit-lehti kun julkaisi tämän kuun numerossa koko pelin arvostelun arvosanaa myöten, eikä pelin uutta osiota edes pahemmin kehuttu joten kyseessä ei ole mikään ”saatte puhua vain jos ette hauku” -sääntökään."
Nyt tiedät miksi näin. Pelit-lehti pystyi jo julkaisemaan Stormrisen arvostelun, nettilehdillä oli sen sijaan lupa tehdä vasta ennakko.

Aikataulusyistä printtilehdet saavat arvostelukoodinsa verkkolehtiä aikaisemmin, mutta ei suinkaan aina. Niinpä embargoilla on myös positiivinen kääntöpuolensa. Kun arvostelukoodi toimitetaan samaan aikaan sekä printti- että verkkolehdille, mutta printtilehdet kiirehtivät saadakseen juttunsa heti seuraavaan lehteen, nettilehti voi pelata samaa peliä, aivan samaa versiota, monta viikkoa, jopa kuukauden kauemmin, ennen arvostelun kirjoittamista.
Loppukaneettina kuitenkin mainittakoon, että embargo tarkoittaa vain varhaisinta hetkeä, kun juttu on lupa julkaista. Ennakoiden ja arvostelujen julkaisusuunnitelmassa huomioidaan myös pelien julkaisupäivä. Arvostelua ei välttämättä kannata tehdä kahta kuukautta ennen julkaisua, mutta toimivasta pelikoodista tehty ennakko on tällöin täysin paikallaan, oli pelistä sitten jo tehty arvostelu jossain printtilehdessä tai ei. Koska verkkolehdessä voimme tehdä juttusuunnitelmamme joustavasti ja suunnitella arvostelujen julkaisun päivän, tunnin ja minuutin tarkkuudella, kuukauden sijaan, voimme tähdätä merkittävien pelien arvostelut lähelle julkaisupäivää. Tämä palvelee paremmin myös lukijaa.
Näin siis täydellisessä maailmassa. Aina sekään ei onnistu. Usein arvostelukappaleet saapuvat vasta täpärästi ennen pelin julkaisua, joten etenkin huolellista testaamista vaativat megapelit ehditään realistisesti arvostella aikaisintaan viikkoa paria julkaisun jälkeen, mikäli testaajamme eivät ole pulassa entistenkin pelien kanssa.