26.10.2017

Kamakornerissa puhutaan... kamalasti kamasta.


Mää ja Miikka Lehtonen ollaan keksitty uusi videosarja. Kun me tykätään löpertää ja tykätään kanssa kaikenlaisesta peliroinasta, niin mikseipä sitten löperrettäisi peliroinasta. Etenkin kun roinajaksojen kuvaaminen on aika paljon helpompaa ja kevyempää kuin Pelikopterien. Kopteriin menee aina se pari tuntia ja editoinnit päälle, Kamakornerin noin viisiminuuttiset jaksot kuvautuvat näppärästi nopsasti. Ja Nanne Kukkuran edittipöytäkin tykkää, kun tulee nopeasti valmiita jaksoja.
Eiks muuten ole ihan vänkä ohjelman nimi? Kamakorneri? Tätä crowdsoursattiin sekä omalla porukalla että Facebookissa. Keräsin erilaisia ehdotuksia yhteen ja sitten makusteltiin. Monesta eri ehdotuksesta sitten jalostui hiljalleen tämä.

Tässä ensimmäiset neljä jaksoa Kamakorneria. Toivottavasti tykkäätte.





Hah. Näemmä jokaisen jakson otsikkokuva on tekstitetty eri tavalla.
Lisätietoja: http://checkpoint-tv.fi/

15.10.2017

Tankfest 2016 #01 - parempi juhannusjuhla, panssarimatka Britanniaan



Sanoivat että Tankfestissä on kivaa. Ajattelin, että se olisi hauska kokea. Mitäs sitten sattuikaan?

Ole varovainen toiveidesi suhteen. Joskus ne toteutuvat. Heitin joskus 2015-2016 talvella Wargaming.net-yhtiön jampoille vitsin, että kun he kerran ovat Bovingtonin The Tank Museum -panssarimuseon yhteistyökumppani ja kesäisen Tankfest-tankkifestarin pääsponsori, niin lähettäkääs ihmeessä minut sinne kuvaamaan meininkejä. Tiesin tapahtuman maineen ja museolla olin kerran käynyt, joten mikäs voisi olla sen hienompaa...

Tankfest-matkareportaasissa JOK kertoo juhannuksen 2016 panssariretkestä Britanniaan. Tämä ei ollut ihan tavanomainen pressireissu, joten reissurapparikin on astetta epävirallisempi. Rapparia ja valtaosaa näistä kuvista ei ole julkaistu missään aikaisemmin, joskin matkalta tehtyjä juttuja on julkaistu eri medioissa.

Ja hehän lähettivät. Eräänä päivänä tuli vain viesti, että lähdetkö festeille? Siinähän olin naama soikeana, etenkin sen jälkeen kun huomasin että tämähän menee juhannuksen päälle. Meillä on kaveriporukoiden kanssa perinteisesti isot juhannusjuhlat, mutta nyt ne jäivät kerralla kakkoseksi, kun kohdalle tuli tällainen "kerran elämässä" -henkinen mahdollisuus.
  

Tankkibileet on eribileet  


Miksi Tankfest sitten kiinnosti niin kovasti? No, jestas. Panssarivaunuja. Paljon. Ajelemassa isolla areenalla. Pör & rän. Paljon ääntä ja meteliä. Paljon juttumahdollisuuksia. Tankfestin kaltaisesta tapahtumasta saisi varmasti paljon kuva- ja videoaineistoa, jota voisi käyttää jutuntekoon eri medioihin. Eihän Wargaming ihan silkasta ystävällisyydestään ketään reissuun lähetä, mutta erikoisesti tälle keikalle ei ollut mitään etukäteen sovittua plääniä, ei haastatteluja, ei tapaamisia. Vain kaksi päivää panssaribileitä. Jutunteko ja tapahtuman dokumentointi jätettiin täysin vapaasti minun niskoilleni. Moinen vapaus tuntui sekä ilahduttavalta että vähän ahdistavalta. Mitähän ihmettä sieltä mahtaisi sitten tallentua filmille...

Pieni matkalaukku ja iso reppu, näillä piti pärjätä.

No, eipä siinä. Reissuunlähtöä edelsi kova pähkäily, jotta millä kalustolla ja vaatetuksella sinne oikein lähtisi. Pelkkään menomatkaan kuuluu kaksi lentoa, kaksi junaa ja metro, mukaan pitäisi lastata sopiva määrä kuvauskalustoa ja mahdollisimman vähän mutta mahdollisimman sääkestävät vaatteet. Vaikeinta oli päättää kengistä. Lopulta pakkasin matkalaukkuun festarimaiharini ja reppuun kevyen kuvauskaluston, tarkoituksena kuvata sekä stillit että videot mikrofonilla varustetulla järkkärillä. Mukaan vain bipodi, videokuvaus olkoon sekundääristä. Mahdutin kuvauskamat kamerareppuun ja kaiken muun hyvään, vedettävään matkalaukkuun.

Lauma Gumbyjä oli myös matkalla Bournemouthiin polttareita viettämään.
Ei jestas mä niin nauroin näillä vanhoille mainoksille. Ei hyvää päivää.
Ja sitten matkaan. Aamukuuden koneella taivaalle, vaihto ja laskeutuminen Lontooseen noin yhdeksältä paikallista aikaa. Silmät olivat ehkä hieman sumuiset, mutta juna Lontoon keskustaan ja siirtyminen Waterloon asemalle kahdella eri metrolla sujui silti sievästi. Olin Waterloossa jo ennen aikataulujeni suunnittelemaa aikaa, minkä jälkeen meni kotva ja toinenkin kun yritin selvittää, että mitkäs junat näistä nyt menevätkään Bournemouthiin, Bovingtonin museon "lähietäisyydellä" sijaitsevaan suurempaan kaupunkiin. Olihan minä juna-aikoja etukäteen selvitellyt, mutta kun niitä tiirasi valtavalta aikataululta, niin homma ei enää ollutkaan kovin selvää. Hetken kuluttua hoksasin reittien pääteasemia ja linjakarttoja pähkäilemällä mitkä menevät oikeaan suuntaan ja totesin, että näitähän menee ihan koko ajan. Seuraava 10 minuutin kuluttua! Nälkä kuitenkin voitti ja aseman Burger King kutsui ruokaisalla olemuksellaan. Edellinen namsku kun oli lopsittu Tampereen lentokentällä.
Ja sitten junaan, kohti syvää Britannian etelää. Bournemouth oli ja on kuuluisa lomakaupunki, jonka asukasmäärä moninkertaistuu kesän ja kauniiden päivien myötä. Kaupunki kasvoi viktoriaanisena aikana keski- ja yläluokan lomakohteeksi, yhdeksi niistä monista peribrittiläisistä rantakohteista, joiden hiekkarannat ovat täynnä sympaattisia pikku uimakoppeja.
Matka sujahti nopeasti ja Britannian rautateille täytyi antaa ihan kiitosta. Ainakin tämä pätkä meni ajallaan ja luistavasti, toisin kuin Knalli & Sateenvarjon jaksoista voisi päätellä. Asemalta taksilla hotellille, kamat lattialle ja pää tyynyyn - nyt pikku päikkärit ennen kuin lähden tutkimaan paikallisia maisemia. Päiväähän oli vielä rutkasti jäljellä, sillä matka oli sujunut odottamattoman nopeasti ja helposti. Tännehän olisi tosi iisiä tulla ihan omia aikojaankin.


Bourneumouthin kuuluisaksi väitetyt kalliot ja rannat.
 

 Helppoa matkantekoa


Saapumisen helppous tosiaan yllätti. Täältä oli puolen tunnin tms taksi/junamatka Bovingtoniin, ja taksimatkan hinta museolle oli tasaisen 50 puntaa. Lento-, metro- ja junayhteydet lähialueelle olivat todella luistavat, ja voisinkin suositella kahta metodia tankkimuseolle vierailemiseen:
1: Lentäen Lontooseen ja junalla Bournemouthiin. Viehättävä, värikäs ja paljon tapahtumia pursuava kaupunki on oivallinen tukikohta olla ja lomailla. Täältä on lyhyt hyppäys Bovingtoniin sekä junalla että taksilla. Junalla pääsee puolen tunnin-tunnin kävelymatkan päähän museosta, mutta Bovingtonin asemalla päivystävät taksit heittävät vieraat perille muutamalla punnalla. Takaisin on tultava junalla, sillä paikalliset taksit eivät lämmenneet lainkaan Bournemouthiin saakka menemiseen. Bournemouthissa, Bovingtonissa tai muissa alueen majapaikoissa asustaessa museolla käymiseen voi varata maksimaalisen ajan, ja samalla voit tutustua Etelä-Englannin muihinkin kohteisiin.
2: Bunkkaa Lontoossa, mieluusti suhteellisen lähellä Waterloon asemaa. Waterloosta pääsee junalla suoraan Bovingtonin vieressä olevalle Woolin asemalle ja takaisin. Matka Waterloo-Wool kestää tunnin, vajaan pari, joten jos Lontoossa metroiluun ei haaskaudu älyttömästi aikaa, niin sieltä voi lähteä liikkeelle ihan siedettävään aikaan ja museolle ehtii hyvin sen avautumisaikaan/pian sen jälkeen. Takaisinkaan ei tarvitse lähteä kesken kaiken. Mutta koko päivän reissu se on ja takaisin Lontooseen ehtii vasta illasta.
Alleviivaus: Bovingtoniin pääsee siis suoraan junalla. Todella kätevää, nopeaa eikä älyttömän kallistakaan, riippuen millaisen lipun ostaa. Paluujunat Tankfestistä olivat suhteellisen täysiä, mutta eivät liian - ketään ei jätetty laiturille ja ainakin minä mahduin molempina päivinä istumaankin.  Olin siis todella positiivisen yllättynyt siitä miten hyvin homma toimi.

Lomakaupunki oli täynnä kiinnostavaa toimintaa


Mutta takaisin tarinaan. Pienten päikkäreiden jälkeen olo oli suorastaan voittoisa, joten oli aika kaivaa esiin raskaat aseet. Läppäri oli latautunut torkkujen aikana, joten se mukaan olkalaukkuun. GPS esiin ja päälle.  Geokätkö-muistiinpanot esiin ja ulos. Wanhana geocacheajana näet olin tallentanut GPS-laitteeseen kätköjä mahdollisten kulkureittieni varrelta, joten eipä muuta kuin reippailemaan. Siinäpä tulivat tutuiksi ensimmäiseksi Bournemouthin upeat rantakalliot, joiden varrelta löytyi useampikin kätkö. Mikä hienointa, Britannia toivotti minut tervetulleeksi vanhan mäntämoottori-harjoituskoneen ohilennolla. Oli muuten upeaa. Samalla paikkaa lennetään kesäisin paikallinen lentonäytös, mikä olisi taatusti näkemisen arvoinen. Koneet lentävät meren päällä, katsojat ovat huikeiden kallioiden päällä ja rannoilla. Osaa koneista katsotaan alaspäin. Ehkä tämänkin ehtisi vielä joskus kokemaan.


Rantaretkeillessä tutustuin myös tarkemmin paikalliseen rantamökkikulttuuriin, mikä vaikutti suorastaan somalta. Pikku pukukopit kun tuntuvat olevan vastine suomalaiselle kesämökkikulttuurille. Ihmiset ja perheet omistavat pikkupikkumökkejään, osaa vuokrataan, jokunen oli myytävänäkin. Ja siinä asukkailla on oma kymmenen neliömetrin pala kesäistä paratiisiaan. Vaikka kopit ovat perusolemukseltaan hyvin samankaltaisia, on niitä laitettu ja varusteltu eri tavoin. Osaa käytetään laajemminkin pitkin vuotta, osaa vain hyvillä kesäkeleillä. 



Vastaan tuli myös ensin vähän säälittävä pikku hupitalo, joka oli pääosin suljettu - mutta yksi pikkuinen kolikkopelihalli oli sentään vähäsen auki. Ei mitään kivoja pelejä kylläkään. Jatkoin matkaa, tutustuin merelle puikottavaan laituriin (pier) viihderakennelmineen ja sen historiaan. Taas oppi paljon brittien muinaisista kesänviettotavoista ja kulttuurista. Mutta parastahan oli, kun sopivaa kalja- ja ruokapaikkaa etsiskellessäni laiturin päässä olevasta rakennuksesta löytyikin oikein kunnon videopelihalli. 







Suuri sali täynnä raha- ja kolikkopelejä, myös vähän uudemmastakin päästä. Tungin monet kolikot Nascar-autoiluun, josta en edes tiennyt tehdyn arcade-versiota, ja ihailin teinien iloista parveilua kuuden vierekkäisen Mario Kart -arcaden kimpussa. Voi veljet!





 



Loppuiltaan mahtui sitten mukava terassi, jolle paistoi sekä aurinko että WiFi ja olutkin oli kylmää. Kirjoittelin läppärillä lehtijuttuja, luin paikallisia sanomalehtiä, sain kauhean sätkyn huomatessani että paikallinen lentonäytös on kahden viikon päästä ja totesin, että tänne olisi tosi kiva tulla lomalle, sillä kaikenlaista kulttuurillista tapahtumaa näyttää olevan tosi paljon.
Sanomalehtien lukeminenkin oli hyvin kiintoisaa, sillä Britannia oli äänestänyt Euroopan Unionin jäsenyydestään juuri edellispäivänä. Monet lehdet sekä ihmiset olivat hyvin järkkyneitä Brexitistä, Britannian erosta EU:sta, eivätkä monetkaan tuntuneet olevan perillä siitä mitä se ylipäätään tarkoittaa. Kansa oli jonkinasteisessa shokkitilassa, mikä näkyi ja kuului.




What is this madness? Inkivääriolut... viiniä?

Vähän parempaa katuruokaa.

Paluumatkalla hotellille geokätkömutkien kautta löysin vielä myös paikallisen ruokafestivaalin, joka oli levittäytynyt pitkin poikin vanhempaa keskustaa ja niin sanottua "homokolmiota", josta bongasin monen monta hauskannäköistä homopaikkaa, -yökerhoa, -kahvilaa ja -sexshoppia. Kotiinpäin menikin sateenkaarikavereille viestiä, että täällähän olisi teille vaikka mitä. Ruokafestareilta tarttui mukaan vähän evästä ja namia, ja kun löytyi vielä ruokakauppakin, niin johan kelpasi hipsiä kohti kotipetiä. Matkan varrelta vielä geokätkö tai kaksi, sitten vain suihkua ja iltapalaa/kaljaa hotellilla. Pitkä päivä taittui syväksi uneksi ja aamuvarhain soivaksi herätyskelloksi. Tankfest kutsuu!

Pieni präntti:
The Tank Museum: brittiläinen panssarimuseo sai alkunsa vuonna 1916 Bovingtonissa sijaitsevan Bovington Camp -sotilastukikohdan osana. Tänään se on upea ja laaja sotilashistoriallinen museo. Wargaming.Net sponsoroi museota mittavasti ja vastaavasti voi hyödyntää museon kirjastoja, arkistoja, henkilökuntaa ja tietenkin tutkia sen panssari- ja muuta kalustoa mielin määrin. The Tank Museumiin pääsee kätevästi Lontoosta Waterloon asemasta lähtevällä suoralla junayhteydellä Woolin asemalle. http://www.tankmuseum.org/
Wargaming.Net sponsoroi matkan. http://eu.wargaming.net/

In English
Wargaming.Net sponsored a trip to The Tank Museum, UK, to participate in the amazing Tankfest festival. While there has been plenty of articles, photos and videos from the trip previously, this is a personal story of the trip and event. This first part covers the event generally, tells how you can get to Tankfest the easy way and tells a bit of the adventures in the lovely city of Bournemouth.

Teksti ja kuvat: Jukka O. Kauppinen

Lue myös osa II: (tulossa)
Lue myös osa III: (tulossa)
Lue myös osa IV: (tulossa)

Commodore 64 - Tasavallan tietokone -kirjan julkaisu

Toimittaja ja tietokirjailija Juho Kuorikoski on tehnyt kirjan C64-kotitietokoneen historiasta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Toimittajakollega Jukka O. Kauppinen haastatteli Kuorikoskea kirjan julkaisutapahtumassa Zooparty 2017 -demoskenetapahtumassa.



Tietoja kirjasta:
Kattava historiikki legendaarisen kotimikron Suomen-valloituksesta.
Vuonna 1982 Yhdysvalloissa toimiva Commodore julkaisi kotimikron nimeltä Commodore 64, josta tuli nopeasti oman aikakautensa ikoni.
Suomessa ”Kuusnelosta” alettiin kutsua Tasavallan tietokoneeksi, sillä konetta myytiin asukaslukuun suhteutettuna täällä enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tämä piskuinen kotimikro on jättänyt jälkensä kaikkiin 80-luvun tietokoneharrastajiin ja luonut omalta osaltaan pohjan suomalaiselle it- ja peliosaamiselle. Koneella on yhä edelleen oma harrastajakuntansa.
Commodore 64 – Tasavallan tietokone -kirja on osa Suomi 100 -kampanjan juhlavuoden ohjelmistoa.
Kirjan on julkaissut Minerva Kustannus.

Checkpoint TV esittää: Commodore 64 - Tasavallan tietokone
(C) 2017 Mediapalvelut
Yhteistyössä: https://www.v2.fi/

Toimittaja: Jukka O. Kauppinen
Grafiikka: Niklas Isberg
Intro/outro: Saku Tiainen, Antti Miettinen, Kraku  / Mika Hyvönen, XWD, Kraku / Mika Hyvönen, XWD, Fapahtaja

Kysymyksiä tai palautetta? Jätä kommentti tai lähetä sähköpostia osoitteeseen contact [ a t ] checkpoint-tv [ d o t ] fi
Questions or feedback? Reach us by emailing contact [ a t ] checkpoint-tv [ d o t ] fi

https://www.facebook.com/checkpoint.tv.fi/
http://www.checkpoint-tv.fi/
https://www.v2.fi/

--
Everything Checkpoint TV: https://www.youtube.com/playlist?list=PLT5QfuMv_yIlJ6fR8EDdP4r92JPInt9fg
All Extra Life videos: https://www.youtube.com/playlist?list=PLT5QfuMv_yIlsre_kFM-tJDJbASkcXZI6
Pelikopteri talkshow: https://www.youtube.com/playlist?list=PLT5QfuMv_yIlxR1sdk90gTtNv7GQSZRHr
Gameplay videos: https://www.youtube.com/playlist?list=PLT5QfuMv_yIkKAr25h0sTXblXEsC4H5df
--
Please join us at https://www.facebook.com/checkpoint.tv.fi/
See also: http://www.checkpoint-tv.fi/

13.10.2017

Ajattelimme sitten tehdä uuden pelilehden, jos kansa niin suo - retropelilehti hakee joukkorahoitusta


 

 


Jotta ei tulisi tekemisestä puutetta tai sitä ongelmaa, että olisi vapaa-aikaa...

Pistimmepä pystyyn uuden pelilehden. Tai ainakin testaamme kepillä jäätä josko sellaiselle olisi tilausta. Ohessa virallinen tiedote projektistamme:



Vanhat videopelit ja niiden keräily ovat viime vuosina nousseet erittäin suosituiksi harrastuksiksi. Yhä useampi haluaa palata menneiden vuosikymmenten digitaalisiin peleihin joko muistellakseen vanhoja kokemuksia tai kokeakseen jotakin itselleen aivan uutta.

Moni eri media onkin tehnyt erityisiä retrokatsauksia, joissa on paneuduttu takavuosien suosituimpiin laitteisiin, kuten Commodoren ja Nintendon tuotteisiin. Kentältä on kuitenkin puuttunut julkaisu, joka paitsi laajentaisi näiden aiheiden käsittelyä, myös toisi mukaan muita retropeliharrastuksen puolia ja pyrkisi kertomaan jopa alan harrastajien vähemmän tuntemista asioista.

Jo yli 30 vuotta peleistä kirjoittanut Jukka O. Kauppinen sekä Pelikonepeijoonit-yhteisön perustajat, itsekin pitkän uran pelijournalisteina tehneet Mikko Heinonen ja Manu Pärssinen ovat tänään julkistaneet Retro Rewind -lehden joukkorahoituskampanjan. Joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me:n kautta voi nyt hankkia itselleen vuoden 2018 vuosikerran uutta lehteä – ja samalla vaikuttaa siihen, montako numeroa sitä ensi vuonna ilmestyy.

Rahoituskampanjan 20 000 euron minimitavoitteen täyttyessä Retro Rewindia nähdään kaksi numeroa, mutta 50 000 euron rahoituksella lehti ilmestyy neljästi. Tilaushinta pysyy tästä huolimatta samana, joten suurempi rahoittajamäärä parantaa kaikkien mukaan lähtevien asemia. Kampanja on käynnistynyt osoitteessa https://mesenaatti.me/retrorewind.

- Halusimme tehdä tästä paperilehden, koska paperi säilyy. Webiin kirjoitetut jutut häviävät sivustouudistusten myötä sekä palveluiden sulkeutuessa. Lehdet ovat sen sijaan luettavissa vuosien ja vuosikymmenten kuluttua. Paperi tuo pysyvyyttä ja helpottaa tarinoihin palaamista. Kaikki tilaajat saavat silti myös lehden digiversion veloituksetta, toteaa Jukka O. Kauppinen.

- Minusta suomalainen mediakenttä on kypsä sille, että retropelaaminen saa oman lehtensä eikä vain pientä nurkkausta muiden julkaisujen kyljestä, sanoo Mikko Heinonen. Harrastus on paljon laajempaa kuin vain ne muutamat suuren yleisön muistamat suosikit, ja sen parissa tapahtuu jatkuvasti kaikkea mielenkiintoista. Haluamme kertoa tästä muillekin.

Viisisataa ensimmäistä joukkorahoittajaa saa vuoden 2018 lehdet kotiinsa 20 eurolla. Myös mainostajat voivat ostaa näkyvyyttä lehteen Mesenaatti.me-palvelun kautta. Kampanja jatkuu joulukuun alkupäiviin asti.
Lisätietoja:
https://mesenaatti.me/retrorewind / http://www.retrorewind.fi/ / https://www.facebook.com/retrorewindlehti/