30.12.2018

Virtuaalilentäjän lume-elämää toisessa maailmansodassa



Julkaistu alkujaan: PC Pelaaja -lehdessä vuonna 2006.

Kiipeän lentokoneeseeni. Olo on hieman hermostunut. Edessä on pitkä ja vaarallinen lento. Mutta kaksimoottorinen Junkers Ju 88 -pommikone on varsin nopea, ja kantaa vahvan pommilastin, tällä kertaa kaksi 500 kilon ja 20 50 kilon pommia.

Radiotarkistus. Kaikki osaston lentokoneet ovat kiitotiellä, moottorit tyhjäkäynnillä. Radiosta kaikuu kaukaisten lento-osastojen keskustelu. Otan radioyhteyden osastoni suojaksi määrättyjen hävittäjien komentajaan. Kaikki tuntuu olevan kunnossa. Komennan nousuvalmiuden, työnnän kaasuvivun eteen ja yksi kerrallaan pommikoneet nousevat ilmaan, asettuen muodostelmaan ympärilleni. Seuraavien tuntien ajan en ole enää Tampereella, vaan pommikonelaivueen komentaja kesäkuussa 1944, tavoitteena Neuvostoliiton joukkojen pommittaminen Tali-Ihantalassa.

Lumelentäjät


Edelläkuvattu ei ollut mielikuvituksen lentoa, vaan täyttä totta. Suomen ratkaisutaistelut ovat käynnissä tälläkin hetkellä, nimittäin Aces High 2 -verkkolentosimulaattorin maailmassa.
Strategia- ja toimintapeleissä kuvataan jatkuvasti toisen maailmansodan kuuluja taisteluja. Moni lienee pelannut Call of Dutyjä tai Day of Defeatia. Ehkä netissäkin. Mutta ne ovat kaukana todellisesta historiasta, etenkin verkkopeleinä.

Verkkolentosimulaattorit, massiivimoninpelattavat lentosimulaattorit joita pelataan toisten ihmisten kanssa ja toisia ihmisiä vastaan, sen sijaan vaalivat todellista historiaa usein hyvinkin pikkutarkasti. Tukevasti autenttiseen historiaan ankkuroituvat verkkopelit kuten Air Warrior, WarBirds tai Aces High ovat tarjonneet koko historiansa ajan tarkoin käsikirjoitettuja, todellisiin toisen maailmansodan taistelujen ympäristöihin sijoitettuja historiallisia taisteluja, skenaarioita. Nämä kestävät yleensä noin tunnista kolmeen.

Yksittäisiä skenaarioita voidaan puolestaan linkittää yhteen peräkkäin kampanjoiksi. Kampanjat voivat kestää viikon, pari, ehkä kuukauden. Joskus jopa pidempään.


Tarkoin suunnitellut ja organisoidut historialliset kampanjat ovat ehkä parasta mitä verkkopelaamisella on ihmiselle tarjota. Ne vaativat taitoa, ajattelua, suunnittelua ja yhteistyötä, eivät refleksejä. Samalla virtuaalitaivaalla voi lentää jopa satoja muita ihmisiä, kaikki annettuja tehtäviään suorittamassa.  Kyse ei ole enää pelaamisesta - vaan lentämisestä.

Rautaterveisiä Joosefille


Lähestymme kohdetta. Tähystän taivaalle. Näen pari hävittäjää killumassa korkealla yläpuolellamme, auringossa. Omia?

Radiotarkistus vahvistaa, saattohävittäjiä. Muodostelmamme on tiivis. Ilmoitan radioon, kohteelle kaksi minuuttia. Ovatkohan kärkeen työnnetyt saattohävittäjät paikallaan? Suunnitelman mukaan omien hävittäjien piti työntyä kohteen päälle hieman ennen pommittajien saapumista.

Venäläisten panssariosasto Talissa näkyy. Viimeinen kurssinmuutos. Kalibroikaa tähtäimet, luukut auki. Pieniä täpliä kieppuu edessä. Valojuovia. Ilmataistelu. Toivottavasti saattajat hoitavat hommansa, nyt ei ehdi tehdä enää mitään. Tiiraan maalia. Se lipuu pommitähtäimen ristikkoon.

Pommit irti. Takaisin ohjaamoon. Kaikkien pommitettua käsken "käännös vasen 90 astetta, NYT!"
Pommittajalautta kääntyy. Samalla näen: takana vihollishävittäjä. La-5. Huudan radioon, oikaisen Junkersin paluusuunnalle ja loikkaan ala-ampumoon. Kaksi rottapyssyä ei paljoa mahda tykkihävittäjälle, mutta jos olemme tiiviissä muodossa niin ehkä yhteinen tulivoimamme riittää sen karkottamiseen. Mutta ei, vasemmalla yksi pommittajista oikaisi epätarkasti ja loittonee. Helkkari!
Ja Lada lähestyy alta. 700 metriä. 600. 500. Kaksi uutta konetta ilmestyy peräsimien katveesta ja tulittaa. La-5 katkeaa! Mersut! Saattohävittäjät koukkasivat ylhäältä ja tuhosivat vihollisen. Taistelu jää taakse, hävittäjäsuoja hoiti hommansa ja laskeudumme lopulta  Joensuuhun.  Mutta skenaario ei loppunut vielä. 30 minuuttia jäljellä. Vielä ehtii lentää yhden lennon hävittäjäpommittajalla…

Kirjoittaja Battle of Tali-Ihantala -skenaariossa, 4.2.2006, Aces High II. 
Kaksi suomalaisuuden ydintä. Mersu ja Viipurin linna. Molemmat ovat tärkeässä asemassa Aces High II -simulaattorin huhtikuussa sodittavassa Stalin's Fourth -kampanjassa.

Sininen hakaristi, punainen tähti


Aces High II -simulaattorissa vieraillaan huhtikuun ajan joka lauantai Stalin's Fourth -kampanjassa jatkosodan ratkaisutaisteluissa. Suomalaiset ilmailuharrastajat työstivät yli vuoden ajan Karjalan kannaksen virtuaalimallia lentosimulaattoriin. Sen ansiosta historiallisia taisteluja voidaan lentää autenttisessa ympäristössä.

Kuinka käy tällä kertaa? Pysähtyykö Stalinin neljäs strateginen isku tälläkin kertaa?


Teksti: Jukka O. Kauppinen
www.virtualpilots.fi - Virtuaalilentäjät ry

Ps. Tiesitkö että meillä on tällainen makea Retro Rewind -niminen retropelilehti?
Sen voi tilata osoitteesta https://retrorewind.fi/tilaa/ !

29.12.2018

Icebreakers "Tank Wars" squadnight & "Your most glorious combat" storytelling competition

Flying Focke-Wulf 190 in some historical scenario.
2018 note: Virtual pilot storytime. I found old text file with stories from the Icebreakers squadron days, the file date is 7.2.2001. VLeLv Icebreakers (VirtuaaliLentoLaivue Icebreakers) was the Finnish online simulator squadron that did fly in WarBirds and World War II Online simulators. Very good times. The group was active and pretty skilled and we did have great time flying together online.
We did have weekly squadnights flying organized together and the Finnish pilots flew also together as "Überfinns Perkele" in the regular historical events and campaigns. Icebreakers itself was continuation of the first ever Finnish online combat squadron "Finnish Air Force" from Air Warrior. So there's really plenty of legacy in this virtual squadron. We did have many actual FinAF pilots and personnel in the group too.
Here's some Icebreakers' stories from ye olde goode days of online combat flying.

Icebreakers "Tank Wars" squadnight & "Your most glorious combat" storytelling competition



******************************************

Icebreakers "Tank Wars" squadnight results

******************************************

Tank Wars  - each pilot took a plane equipped with nose wheel. Probably we taxied to different planes in the airfield and then started driving around the airfield, killing opposing team pilots.

Tank Wars team deathmatch: P&D Arena.
Rules: only use nose wheel equipped planes. No takeoff allowed. Kill other team.
Team 1: Grendel Korva Modo
Team 2: Kruger Ok Visa

Match results (winning team):
2 - 1 - 2 - 1 - 1 - 2 - 2 - draw - 2 - 1
Team 2 won 5 fimes
Team 1 won 4 times

After Tank Wars we then continued with with more competitions. Ki-43 Oscar "Hayabusa" was a Japanese single engined fighter of WW2. It was extremerely agile, though lightly armed. Much dogfighting ensued.
Ki-43 team deatchmatch duel, airborne:
2 - 1 - 1 - 2
Result: draw

Ju-87D Stuka deathmatch, all vs all
Winner: Grendel
Guncamera film: (nope)

Stubit raiding the squadron bar.

************************************************************************

Icebreakers "Your most glorious combat" storytelling competition results

************************************************************************
Pilots love telling stories, even virtual pilots. So what kind of brave things you did in the sky? Tell about it, win eternal fame.

Rules: This is a story telling competition inside the VLeLv Icebreakers squadron.

Please read the stories and then reply by giving two places: the story you loved most and the runner up. Preferably in following format:
1. STORY X
2. STORY Z
You can vote for the coolest, funniest story, most successful sortie, whatever. Just what you enjoyed, loved, was amused or whatever best. The names of the writers are censored and will be revealed when all votes have been counted. The deadline is FRIDAY 02.02.2001.
ICEBREAKERS SQUADRON MEMBERS ARE NOT ALLOWED TO VOTE. SORRY ;-)

RESULTS:

1st place: Grendel, with story 3. 12 points.
2nd place: Lart, with story 4. 9 points.
3rd place: Grendel, with story 8. 8 points.

And a definite GREAT STORY award by Grendel must go to LARK's story 6. :-)

Other well scoring stories: Kossu's story no. 7, Lark's story no. 6 and Grendel's story no. 5.


The classic squadron t-shirt. Made ugly by purpose to protect it from ripping.

STORIES

*************
WINNING STORY
Story 3: Written by Grendel.

Story from the WarBirds 1.11 days

I had been flying the FW 190 Dora for some time. The enemy, reds I think, were attacking our field from NE with fighter bombers and I rolled in refuelled plane, climbing to eastern direction. After reaching moderate altitude, some 3-4 kilometres, I levelled and started flying north to meet the enemy. And there they came. But this time it looked quite worrying - there was five planes in a loose formation. One Zero and possibly heavy US iron fighter bombers.

I had only a slight altitude advantage and was alone but decided to attack nevertheless. I screamed in from their 9 o'clock, pulled heavy deflection and let the guns sing. Perfect hits, fire, pieces falling - he's a goner. Next enemy plane is almost lined - fire. Hits hits hits boom. Goner. PULLLLLL the stick - third enemy plane fills the gunsight and receives full burst from the two machine guns and two cannons. Lots of flashes and he is a goner. Roll left, pull the stick - short hard manoeuvre and the fourth plane is in the gunsight. He is starting to roll - but is too late - and my weapons sing again sending storm of heavy ammunition at him. ROLL RIGHT, pull - only one plane left - the Zero. He is beginning a drastic evasive manoeuvre, clearing starting a hard look. The world goes black as I start to get the Zero  to gunsight - pull the trigger - and now I'm all blacked out.

After a moment I begin to see again, pull nose down and begin a reflex evasive roll to avoid the Zero that I know is coming at me. Only - there is nothing in my high six, but a burning Zero below tumbling down in the low 6 - with the wrecks of  four other Red fighters still falling downwards.

During an engagement shorter than 10 seconds I was able to shoot down a whole Red strike group of five planes, in pure air combat situation. It was the first "superhuman achievement" I ever managed, and oh man it felt good then.


************
SECOND PLACE
Story 4: Written by Lart.

WB 2.something

I gave a ride to a Ju87G for the first time, and I decided to make an aerial attack. I began to climb towards enemy field, where they were launching a major attack towards our main field. I climbed for a while, and I spotted a enemy P51. I levelled and waited if he had noticed me. He had. P51 came after me with quite high speed, he had really alot of altitude to begin with. I made a tightening turn to left, and P51 zoomed past me spraying .50"'s, not making a single hit. I levelled again, and tried to maintain the speed I had. P51 came again, I avoided him again. P51 came in third time, and I avoided him once again. Now he changed his tactic, he climbed straight over me.

Then it hit me - I headed straight downward toward hillside. Stuka was screaming at high speed, and P51 came like a meteor at me. Just when I tought I had time to pull up, I yanked the stick all the way back, and pulled the trim too. Really - Stukas are designed for steep angle divebombing, and P51's are not. Like a meteorites usually do, P51 made a crater on hillside.

On same mission, I downed few fighters with those 37mm cannons. Spits ripped my rear fuselage away, and I jumped. A F4U was pulling at me, I think he was after a someone elses kill or then he was trying to kill me in my chute. I was still at free fall, and I had my pistol handy. I shot three times at approaching F4U. First hit to rear fuselage. Second hit near canopy. Third hit to pilot. Pilot killed. I haven't never again hit any plane with pistol again, IIRC.


***********
THIRD PLACE
Story 8: Written by Grendel.

Story written to AGW, to "my best kill ever" thread. Daddy spoke as a student of his spanked his arse in the arena, which reminded me of...

In the Blitz convention, last february, here in Finland, I held an ACM lecture about scissors and knife fighting.

(hehe somewhat different from the usual lectures I'm sure, it was held in sauna ;-) And it was so full that not everyone managed to get a seat but had to stand around the sauna, while some others kept throwing water to the rocks, it was fun ;-) )

So anyway, we talked about proper scissoring and tactics, on how to evade a bounce and reverse on him and so on. Later back inside the con plane I showed examples on a computer and it seems many gained a lot from this.

So one day, I decide "what the heck", take up P-51 and theres a cool low level combat between two neighbouring fields. And there I go. After some dances I bounce a 109F in low level, he evades, turns into me and I scream in joy "ya, a good fight coming" and loop/roll on him and begin a fight. Filled with confidence "this is easy" we start to do the finest scissors ever, neither really getting any snapshots, 109 and p51 canopy-to-canopy rolling and turning and I'm slowly getting a feeling "this aint that easy after all".

Couple times I manage to send a short burst but cant remember if I managed to hit. I miss one or two almost good shooting opportunities when the P51 shudders and almost goes out of control. And it takes again quite a bit of work to gain some of the position back I had lost. I hadnt given the 109 any chance to use his climbing ability. So the fight had been very close, very dirty turnin'n'burnin very low.

But finally I'm on the losing side. The 109 beat me in a scissor or two, and is creeping to my 6 position. But then he makes a mistake. On one scissor he starts using his climb ability, clearly meaning to drop on me after the reversal. He goes right, up, begins to turn left - and I go left level and accccccelerate.

I see him dropping behind me in the reversal - but I'm already kicking the Pony forwards, YEEHAAA, and making distance. Huh. Survived. That was hard. Another friendly comes from above and bounces him. He makes the nicest evasive - and the friendly crashes. Maneuver kill of SOMEONE to -tern-. TERN? The bald'n'bearded dude from our sister squadron, Crashers Club. I ain't disengaging from THIS one!

Type on radio: "I see you TERN and I'm coming back". Loop, reversal, coming in from his frontal quarter intending to force him to evade and then loop'n'roll at him. Tern starts a right turn, I take deflection (some 100-120 degrees, from his 10clock), burst and BOOM. Kill of -tern- awarded to (CENSORED).

Tern was one of those students in the scissors lecture and boy, he beat me in my own game :-)

Probably flying in a scenario again. Looks like -=ICE=- pilots and Finnish colleagues
have taken up in Japanese Ki-61. Good plane!

*******

The rest of the competing stories.

*******

Story 1. Written by Lart.

WarBirds 1.11r3:

I was giving Bf109K4 a try - It felt amazingly limber plane after FW190D9, and I happily went into turnfights. After a while, I managed to damage a P51 in way that forced him to run (fuel or oil leaking). I went after him. After a while, three P51's came after me, in attempt to clean their buddys 6. I didn't know any really good manouvers, so I made few turns, hit the WEP on and began to climb at very steep angle. I received few pings, but I still kept climbing. After a while, I got the kill of the pilot whose plane I damaged, and I looked back to see how all three P51's stalled. I went after them, altough I didn't kill any of them as other people made it first. After that occasion, I really understood why people think K4's ability to climb rather good..

*******
Story 2: Written by Lart.

WarBirds 2.0 or something:

I was hauling ordnance to enemy field with a FW190A8. I was climbing slowly, trimmed to speed. I kept looking around, and I noticed two purple spits chasing a red P51. P51 had the speed advantage, and as this P51 pilot spotted me, he began to turn after me. Spit pilots began to throw 6-calls at me, and I levelled the plane. When I approximated the distance between me and P51 to be about d13, I rolled 90 degrees to left and pulled hard. After 90 degree change in course, I continued to split-s, and added one split-s more. After the second split-s, I pulled to direct vertical climb, and when speed died, I dropped my Würgers nose to my original direction of movement.

And was that I saw? A P51 at d3, having lost all its E. When grin spread to my face, I squeezed the triggers and made a brutal disassembly of that pony..

"Hey XXYYZZ, I tought he was attacking you!?" "How on earth did you do that?" were the questions from the spits, which I couldn't reply with anything special, as I really don't still have a clue how that P51 managed to arrange himself in that bad situation after having so much advantage.


*******
Story 5: Written by Grendel.

Story from European Micro Scenario 11 "Dieppe" November 1999.

The Überfinns Perkele squadron was flying into battle at Me 109s and FW 190s. We were flying in roughly two groups, with the 109s below and above the FW  Gruppe, anticipating enemy contact in any moment. Almost at the same time we noticed two enemy groups - low dots passing below us and high dots ahead above. Surely the low ones were the enemy fighter bombers and high ones their Spitfire escorts.

Two orders were given immediately - 109s engage Spitfires, Focke Wulfs split-S and attack.

I roll on my back, yell the FW flight to follow and pull stick. I dive vertically and begin careful pull-up so I'll position myself under his low 6. The Würger is shaking from pressure when I move in. Hurricanes! He hasn't seen me. I move closer and pull trigger at D1.5 and shoot until he explodes. One down. Hurricane group commences their attack on Dieppe installations. One hurricane  bombs and then begins a right hand turn. My Focke Wulf closes the distance. I take careful deflection and let the guns sing. He receives full burst from four cannons and blows up.

Meanwhile the 109s have effectively  engaged the Spitfire escort and none of  them is able to help their escortees. So the whole Focke Wulf Gruppe is reaping  death. Hurricanes are dropping everywhere.

As told by one of them: "I had bombed the target and was withdrawing full throttle towards the sea. One other Hurricane was flying some way behind me, and we both were flying very low. I saw three Focke Wulfs in formation behind us, crossing our path. Suddenly one of them plummeted out of the formation, diving into low six of the other Hurricane. Before I can yell any warning he has closed the distance, coming in  at his low six, opens fire and "HOST: kill of {someone} awarded to grendl from Überfinns Perkele". OH SHIT, its (CENSORED)."

I shot the 3rd victim with another very close cannons only burst and continued WEPpin towards the 4th Hurricane. But this one saw me. I saw careful movements as the pilot scanned his six and kept eye on me. He was taking slight right turn so I took some lead to his turn and was prepared for his counter move. When I getting close he pulled a very hard right hand break turn with slight climb - and I took heavy deflection and shot all guns. Good hits, he goes down. "HOST: kill of -aino- awarded to (CENSORED) from Überfinns Perkele."

As Aino told it, "I saw him coming and then pulled so hard break turn that nobody could ever take enough deflection from so short distance. And then there was all those pings and explosions and my plane went boom."

These four kills came in under two minute time - from the first kill to fourth. Even the CM was having hard time and he confirmed if it was 4th or 5th kill in row. And not only that - the Überfinns were totally wrecking the two RAF units - the kill messages were already scrolling in THIRD screen, with some of the usual talk in the radio buffer of course. It was the mightiest butcher operation I have ever seen in WarBirds - the Finnish pilots were completely annihilating the opposition.

Then the arena crashed.

And we had to fight the frame again next week, and we weren't able to duplicate that success again. But the one short moment, the two minutes of pure annihilation, was no doubt the mightiest killing ground in my WarBirds history - and perhaps one unequalled in the whole WarBirds scenario history as well? It was my finest hour.

*******
Story 6: Written by Lark.

SHOTGUN PLANE

Here's my story
from my days of glory
It's the one I don't remember
it was ninety-eight december

They used to call me elvis
nothing to do with my pelvis
I used to drive my Spit
I didn't give a shit

About nags for alt dweebing
after all THEY were bleeding
I soared high and pounced
and soon was kill announced

When you drive a Spit
you know when you hit
When the D is zero
It's easy to be a hero

Get close
start to hose
It's a shotgun ride

Stay clean
get mean
Forget your pride

There's no mercy in the skies
tho' I still hear their cries
Can imagine their despair
whining "this ain't fair"

The newbies I was killing
all they were willing
to mess with the big boys
to become more than toys

Get close
start to hose
It's a shotgun ride

Stay clean
get mean
No place to hide

Nowadays I fly a desk
I guess it's for the best
My heart goes to all my victims
who thought they were good at flightsims

All the best, comrades. I hope you learned something.


*******
Story 7: Written by Kossu.

EMC19 Frame 1

The first fight:

I followed my FL Grendl in tight formation around the suspected enemy fighter sweep, as the Ground Control was vectoring us towards die Dicke Autos. We were vectored just a litte too far North and when we turned in and started our first attack run, we came in on the bombers from their 7-8 o'clock position. A fast slash through the formation guns blazing, and a quick climbing retreat towards North...and into the escorts.

While I was trying to regroup with Grendl for the second attack, I had this strange feeling that all was not well. I rolled the Wurger and checked my hind quarters only to find a twin engined fighter about 60 meters behind me. A Lightning !! I could not believe my luck, the Ami was not firing! Perhaps he forgot to arm his guns or was too busy watching his back to notice me straight in front of him. DON'T PANIC NOW. Full throttle, call Grendl on the radio, drag the P-38 towards the rest of the Schwarm, thump, thump, thump, my heart is beating, and I wait for the tracers. Finally the P-38 starts firing, but he's missed his chance and is chased off my tail by the rest of the Jagd Flieger.

Whew, that was close.

Now, where is my Schwarm ? I can see some dots South and above me and start to turn toward them, when I suddenly notice a lone B-17 that must have got lost. Ahh, breakfast :-)  I start the run from the right side of the B17 and pull the trigger at 400-500 meters and continue firing till I am about 170-200 meters from the Viermot, where I break off. (My convergence is set to 450 for HOs) I walk the bullets from the right wing towards the tail section, where I try to concentrate my shells. I smoke one engine and see the tail fall off just before I roll below and away from the stricken bomber, which starts it's spiralling dive to the ground.

I can see the crew bailing. Good luck guys. < S > Now I'm alone in the sky, while the radio is filled with frantic calls and vectors. The fight is on for the others. I turn my nose back South and try to find my group, but the fight is about over now and I return to base.

Second sortie: The scirmish with Seal's P-38s was down on the deck when we arrived on the scene. The Lightnigs were falling from the sky, but not without losses to the Luftwaffe. I looked down and saw the, now too familiar, twin boom shape of the P-38 trying to escape hugging the ground. Wing over, throttle back a bit, and into a dive behind the enemy. Start shooting from 200 meters, the enemy starts to smoke, looses one engine and breaks left. Pull up, look back. There are two more LW fighters finishing the Lightning off, no use to high yo-yo back to the doomed American.

The Schwarms regroup again and start grabbing altitude towards North. Soon enough we are vectored into a suspected bomber formation. I'm flying tight wing with Grendl, and we dive head on towards the buff box. I ease the formation and follow G in. A couple 20mm hits on the right most bomber and out to reform for another head on attack, as the other Schwarms make their passes ---> Rinse and repeat ;-)  After about 4 passes all the bombers are dead and gone.  Three more assists under my belt and low on fuel I return to base for a well deserved beer :-D

My victims point of view :-)

roblex:
That lone B17 was me :-)  I was supposed to FL of the buffs but while I was checking my maps someone told the buffs to launch and by the time I realised that the people I was talking to were flying rather than in the tower they were about 20 miles away :-o  I chased them all the way but when I was deep in Germany without any sightings other than distant LW fighters I decided I was safer heading NE away from the buff route. By the sound of it I was seconds away from sighting them. I tried my hardest to gun you down from the rear gun but you removed my tail and I was forced to jump :-(  I wish now I had just dropped all my bombs on your runway and turned for home. :-p

Guncam film from some old scenario. The recording program
saved tiny area of the screen from middle when you pressed fire button
and then created a gif animation.

Ps. Tiesitkö että meillä on tällainen makea Retro Rewind -niminen retropelilehti?
Sen voi tilata osoitteesta https://retrorewind.fi/tilaa/ !

28.12.2018

Vanhoja muistellen:WinSPWW2 - Tiikeriä tankkiin ja Josef Stalinia piippuun Steel Panthers -kehitelmässä

Julkaistu alkujaan: jossain PC Pelaaja -lehdessä vuonna 2006.

Gary Grigsbyn klassikkostrategia Steel Panthers julkaistiin jo 11 vuotta sitten. Sen jälkeen pelien valtameressä on nähty jos jonkinlaista yrittäjää, mutta yksi asia on pysynyt: Steel Panthers. Sille ei ole löytynyt keikauttajaa. Grigsbyn näkemys toisen maailmansodan taktisen mittakaavan sodinnasta oli ja on niin ylivertaisen toimiva.

Silti alkuperäiset Steel Panthersit eivät ole kestäneet aivan ilman tekohengitystä. Pc-koneet kehittyvät ja käyttöjärjestelmät muuttuvat. Steel Panthersit tehtiin DOS-käyttöjärjestelmälle, minkä takia niiden pelaaminen on muuttunut vuosi vuodelta vaikeammaksi, sekä teknisestä että henkisesti. Ne eivät olleet missejä ilmestyessäänkään ja nykypelaajalle 640x480-tarkkuuksinen grafiikka on kova pala niellä, etenkin nykyajan suurissa näytöissä. Eivätkä alkuperäispelien puutteet ja bugit kadonneet itsestään, vaikka miten vuodet vierivät.

Onneksi pelien maailmasta löytää joskus pyhimyksiä. Camo Workshopin ja guerillajulkaisija Shrapnel Gamesin yhteistyöllä tämä klassinen strategia on tuotu takaisin parrasvaloihin. Nyt se muun ohella toimii myös Windowsissa. Kolme hurraahuutoa!


Panssarivaunut eivät viihdy kaupunkitaistelussa ilman jalkaväen suojaa. Sitä ei tekoälypelaaja muistanut tällä kertaa.

Taktista tohinaa



Millainen peli on sen arvoinen, että se kannattaa uudistaa vuosikymmenen jälkeen? Steel Panthers on edelleen raskaan sarjan strategiaklassikko. Sarjan esikoinen kuvasi toisen maailmansodan taisteluja, toinen osa eteni 50-luvulta nykypäivään ja kolmonen ymppäsi 1939-1999-ajanjakson samaan pakettiin, mutta erilaisella toteutuksella.

Etenkin kahta ensimmäistä pidetään syystäkin sotapelien merkkipaaluina. Niiden tapa kuvata taistelukenttää helposti eläydyttävällä, selkeänä taktisena haasteena oli kertakaikkisen uudenlainen. Perinteisellä heksakartalla liikutettiin panssarivaunuja ja kulkuneuvoja yksi kerrallaan, ja pienetkin yksiköt, joukkueet ja jopa yksittäiset aseet, kuvattiin erillisinä pelaajan komentamina osastoina. Peli simuloi hyvin myös monet taistelukentällä vaikuttavat olosuhteet, kuten osastojen ja laitteiden erilaisen varustuksen, aseet, tähtäimet, sulku- ja peittotulen vaikutukset ja niin edelleen. Vaikka näitä ominaisuuksia on sittemmin nähty muissakin sotapeleissä, on Steel Panthersin kokonaisuus yhä ainutkertaisen toimiva.

Amerikkalaisten P-51 rynnäköi saksalaisten puolustuslinjan kimppuun. Ilmatuki voi joskus kääntää taistelun kulun.

Se korostuu upeasti Camo Workshopin tekemässä uusversiossa. Camo Workshop oli pitkään itsenäinen harrastajaryhmä, joka sai Grigsbyltä Steel Panthers 2:n lähdekoodin ja luvan jatkaa pelin kehitystä. Monen vuoden virittelyn jälkeen se teki julkaisusopimuksen Shrapnel Gamesin kanssa, jonka ansiosta ryhmä sai lopultakin oikeasti resursseja raskaan sarjan päivitysversion tekemiseen.
Pelaaja voi valita joukkojaan generoitujen ja kampanjataisteluiden alussa. Taistelun koosta ja tilanteesta riippuen käytössä on vaihteleva määrä pisteitä, joilla voi ostaa jalkaväkeä, panssareita, tykistöä, tukijoukkoja, miinoja ja jopa ilmatukea.

Kammottavasti WinSPWW2:ksi nimetty kierrätysversio Steel Panthers 2:sta onkin siten paljon, paljon enemmän kuin esikuvansa. Pelin tekniikkaa on rukattu raskaalla kädellä. Peli toimii Windowsissa täysin natiivisti ja sulavasti, ja grafiikan resoluutiot yltävät aina 1600x1200-tasolle.

Tekniikan ohella Camo Workshop on luonut peliin uutta sisältöä. Taistelukenttätyyppejä ja -maastoja on lisää, ja karttojen ja taistelujen automatisoitu luonti on monipuolisempaa. Taistelukentän toimintaa on korjailtu ja laajennettu raskaalla kädellä.

Eniten uutta herkkua löytyy tietysti sotakalustosta ja skenaarioista. Pelin mittakaava kattaa 1930-1946 välisen aikakauden. Eri maiden kalustolistat on käyty läpi tiheällä kammalla, ja pelattavaksi löytyy valtava määrä eri valtioita, suurimmista pienimpiin. Suomikin. Valmiita taisteluja on yli 300 ja käsikirjoitettuja kampanjoita löytyy kaikille suurille osapuolille. Pelissä on myös kätevät työkalut sekä yksittäisten taistelujen että laajempien kampanjoiden luontiin mistä tahansa tilanteesta ja ajankohdasta.

Sodittavaa siis riittää. Ylenpalttisesti.

Toimivaa uusretroa


WinSPWW2 on vanhoille Steel Panthersin ystäville iloinen paluu täysiveristen strategiapelien huippukauteen. Uusille pelaajille se voi vaikuttaa karulta, mutta älkää antako ulkonäön säikäyttää. Steel Panthersin pinnan alla piilee nautinnollinen, helposti lähestyttävä ja nopeasti etenevä raskaan sarjan strategia. Yhdistelmä kuulostaa epäuskottavalta, mutta näin se vain on.

Pelaaminen sujuu hienosti ja etenkin kampanjoissa sotiminen maistuu erityisen hyvin hienoisen roolipelielementin ja resurssinhallinnan ansiosta. Pelaaja näet etenee taistelusta toiseen oman ydinjoukkonsa kera, joka kerää taisteluista kokemusta. Kyvykkäämmät soturit ovat kullan arvoisia ja niiden henkeä oppii varjelemaan. Taistelujen välissä osastoaan voi korjata ja täydentää, ja vanhentunutta kalustoa voi korvata paremmalla. Näin taisteluosasto kehittyy ja muuttuu vuosien edetessä. Moniko saman osaston yksikkö selviää 1939-1945 ehjin nahoin?

Heksasodinnasta ei löydä kuin muutaman puutteen. Käyttöliittymää voisi edelleen hioa ja tekoälyssä on pöljäytensä. Viholliset ruuhkautuvat tehokkaasti tarjoten maukkaita tykistömaaleja. Vesistöt tuottavat ongelmia eikä silikonivastustaja tajua harhautusten saati sivustakoukkausten päälle. Suoraan kohti käyvä rintamahyökkäys on yleensä helppo torjua. Silti tekoäly tarjoaa verrattain miellyttävän vastuksen. Mutta ei epäilystäkään, parhaimmillaan Steel Panthers on edelleen kaksinpelinä, joko sähköpostipelinä tai vuorotellen samaan koneen ääressä. Siihen se on lähestulkoon täydellinen.

2018 huomautus: pelihän on edelleen saatavilla ja sitä päivitetään yhä: http://www.shrapnelgames.com/Camo_Workshop/WW2/WW2_page.html


Jukka O. Kauppinen

... rakenteli pienenä panssarien muovimalleja ja koki hiekkalaatikolla eeppisiä papattien ja ruohonleikkurin bensiinin liekkien sävyttämiä taisteluja.
Steel Panthers kuvaa upeasti eri aselajien yhteistyön merkitystä. Jalkaväki, tankit, tykistö ja kaikki tarvitsevat toisiaan. Fiksu suunnittelu palkitaan ja typeryydestä rangaistaan.


Pelattavuus Vaikka pelin käyttöliittymä ei kimalla kromia, on se selkeä ja toimiva. Taistelut etenevät jouheasti. 84

Grafiikka Vaikka grafiikkaa on päivitetty, on se melko rumaa, paikoittain epäselvääkin. 65

Äänet Taisteleminen on nopeampaa ja mukavampaa, kun ne vain pistää pois. 60

Tekniikka Se toimii. Mitä muuta heksastrategialta voi toimia? 70

Yksinpelinä Tietokone on kaavamainen mutta paremman puutteessa kelvollinen vastustaja. 85

Moninpelinä Parasta kaverihupia sitten jalkapallon keksimisen. 95

Vastine rahalle Peliklassikkon herättäminen henkiin toi ratkaisun liikaan vapaa-aikaan. 85

Kokonaisarvosana Rumaa mutta mukaansavievää sodintaa, yhä edelleen. 88



Tekijä: Camo Workshop

Julkaisija: Shrapnel Games

Laitevaatimukset: P2 500 MHz prosessori, 128 Mt muistia, 200 Mt kiintolevytilaa

Laitesuositukset: -

Moninpeli: kyllä/2

Myynnissä: nyt


Tähän kelpaisi pudottaa tykistökeskitys. Mutta ensin Pantherilla on asiaa T-34:lle.

Steel Panthersin historiaa


Gary Grigsby on todella pitkän linjan pelisuunnittelija. Hänen ensimmäiset pelinsä ilmestyivät jo 1980-luvun alussa, eikä mies ole valitsemaltaan linjalta lipsunut. Grigsbyn pelit olivat aina raskaimman linjan sotastrategioita, joissa simuloidaan taistelukenttien tapahtumia milloin taktiselta, milloin strategiselta kantilta.

Steel Panthersien historia voidaan kurottaa C-64:lle ja Amigalle ilmestyneisiin Kampfgruppeen (1985), Panzer Strikeen (1987), Typhoon of Steeliin (1988) ja Overruniin (1989). Niiden tapa kuvata toisen maailmansodan taisteluja taktisella taistelukentällä siirtyi käytännössä sellaisenaan Steel Panthersiin, mutta hiotumpana. Tehokkaampien pc-koneiden mahdollistama ällistyttävä taistelusimulaatio, nopeutunut pelattavuus, kattavat kampanjat ja luistava moninpeli tekivät pelistä harvinaisen mittavan strategiahitin.

Sarjan pelit:

Steel Panthers - 1995

Steel Panthers II: Modern Battles - 1996

Steel Panthers III: Brigade Command 1939-1999 (1997)

Steel Panthers -sarjan pohjalta on julkaistu WinSPWW2:n ohella myös kaksi muuta versiota: Steel Panthers: World at War! ja Steel Panthers Main Battle Tank.

Tarjolla myös ilmaisversio


WinSPWW2:sta on tarjolla myös täysin ilmainen versio, jonka voi ladata pelin kotisivuilta. Ilmaisversio on sisällöltään sama kuin kaupallinenkin painos, mutta siinä on jonkin verran rajoituksia. Ilmaisversiossa grafiikan tarkkuus on rajattu 800x600-resoluutioon, karttaeditori ei ole niin monipuolinen eikä mukana tule skenaario- tai kampanjaeditoreja. Julkaisijan sivuilta tilattavassa cd-versioon sisältyy painettu ohjekirja.

Innokas strategisti pärjää mainiosti ilmaisversiollakin, mutta ostamalla Shrapnelin täysversion kiittää omalla selkeällä tavallaan pelintekijöitä. Ja tästä jos jostain saa vastinetta rahalleen.

Ps. Tiesitkö että meillä on tällainen makea Retro Rewind -niminen retropelilehti?
Sen voi tilata osoitteesta https://retrorewind.fi/tilaa/ !

5.12.2018

Bussissa on liikaakin tunnelmaa - demoskenereissu The Party II 1992

MikroBitti 4/1993.

Juttu julkaistu alkujaan: MikroBitti 4/1993
Aars, Denmark - Crystal - Silents - Anarchy demoparty
Teksti: Jukka O. Kauppinen

27-29 päivä joulukuuta keräsi Tanskaan Aarsin kaupunkiin suurimman määrän tietokoneryhmäläisiä mitä konsanaan on samassa paikassa nähty. Tällöin nimittäin kolme tunnettua Amiga-käyttäjäryhmää, Anarchy - Silents - Crystal - järjestivät The Party 1992 - Part II, The Final-kokoontumisen joka keräsi väkeä pitkin Eurooppaa tapaamaan toisiaan.

Vuosien mittaan Tanskalaiset scene-ryhmien kokoontumiset, partyt, ovat muotoutuneet mittavimmiksi kokoontumisiksi mitä scenekulttuurissa tunnetaan. Hollannissa Venlossa eli vielä jokunen vuosi sitten säännöllinen kuukausittainen tapaaminen,  mutta sittemmin tämä tapahtuma on kuivunut kokoon. Sitä vastoin Tanskalainen partykulttuuri on voimistunut vuosi vuodelta maailman suurimpana partynä, yleiseurooppalaisena tietokonekäyttäjien kokoontumisena.

Ennätysmäärä osallistujia


Joulukuun party oli mittasuhteiltaan ylivoimaisesti suurin mitä Tanskanmaalla on kuunaan nähty. Tapahtuman suosio yllätti jopa järjestäjätkin täysin, sillä he olivat varautuneet "vain" noin puolentoista tuhannen vieraan saapumiseen. Paikalle ilmestyikin arviolta 2500 ihmistä, mikä ylikuormitti tapahtumapaikan, Aarsin messukeskuksen, pahan kerran.

Vertailun vuoksi mainittakoon että normaali Suomalainen party vetää 200-250 henkilöä (Byterapers Party III, Gathering'91, Society Party), ja ennätys on n. 800 vierasta Assembly'92:ssa. Muun muassa yöpymistila, suuri 1000-2000 neliömetrin halli (3), oli pahimmillaan täpötäynnä, vapaata tilaa lattialta ei löytynyt eikä paloturvallisuusmääräysten vuoksi nukkumista muissa kahdessa hallissa voitu sallia.

Samaten WC:t olivat enimmäkseen jatkuvan jonotuksen takana, naisten vessoja lukuunottamatta, ja suihkuun pääseminen vaati vakaita hermoja ja yrittämisen halua. Ylikansoittumisesta huolimatta järjestäjät onnistuivat venymään kiitettävällä tavalla uuteen tilanteeseen, eikä suurempia ongelmia kehittynyt heidän ympärivuorokautisen uurastuksensa ansiosta.

Tilaa kaikille kuitenkin riitti, olihan käytettävissä olevaa pinta-alaa 6500 neliömetriä jaettuna kolmeen halliin, joista 1 ja 2 olivat normaalikäytössä ja 3 nukkumatilaksi varattuna. Paikalle valuneesta tietokonekansasta ylivoimainen enemmistö oli Amigisteja, virallisen listan mukaan 68,12%. C-64 ja PC- käyttäjiä oli jotakuinkin yhtä paljon. Suuri osa oli tuonut myöskin koneensa mukanaan, ja niinpä ihmisäänien kakofinoaan toi lisäyksensä jatkuva satojen tietokoneiden meteli.

Oppia Meegoshille


Partyn tekniset valmistelut olivat harvinaisen kehittyneellä tasolla, etenkin kotosuomen vastaaviin verrattuna. Demo-, musiikki- ja grafiikkakilpailut Amigalla, C-64:llä ja PC:llä heijastettiin videotykillä 300 X 250 cm kankaalle, jolta kilpailuja pystyttiin seuraamaan kaukaakin. Kuvanlaatukin oli erinomainen, joskin välillä videotykillä ilmeni lieviä tahdistusvaikeuksia etenkin C-64:n ruudunpäivitystahtiin. Äänentoistosta huolehti erikseen palkattu firma, joka oli tuonut paikalle erittäin tehokkaat hifi-järjestelmät - niinpä musiikki soikin lujaa ja kuuluvasti. Elokuvien ystäviä varten oli järjestetty oma lazerdisc-huone, jonka varustukseen kuului Dolby Pro Logic surround stereoääni ja laserelokuvia. Etenkin Star Wars-trilogia keräsi kansaa, mutta eräässä vaiheessa huone jouduttiin ottamaan yöpymistilaksi jolloin videoiden katselu keskeytyi.

Paikalta löytyi myös kafeteria, josta pystyi muonittamaan itsensä kalliisti. Toinen kioskintapainen löytyi päähallista, ollen auki ympärivuorokautisesti. Kolmas rahanhukka oli paikallisen tietokoneliikkeen sivupiste, jossa pystyi ostamaan vaikkapa Amiga 600:n, modeemin, levyjä ja muita tarvekaluja. Kaikkein vaikuttavin järjestely oli kuitenkin party-TV. Paikalla oli pienimuotoinen tv-asema, joka lähetti ohjelmaa neljällä kanavalla ympäri partypaikkaa. Täten millä tahansa TV-vastaanottimella pystyi seuraamaan kahta elokuvakanavaa, radioasemaa ja tärkeimmiten infokanavaa.

Yleisimmin seurattu kanava oli luonnollisesti infokanava, sillä sitä käytettiin muun muassa kaikkien kilpailujen lähettämiseen. Täten niitä seuratakseen ei tarvinnut ahtautua yleisömassan joukkoon, vaan kilpailujen seuraaminen onnistui missä tahansa. Kilpailujen välillä infokanavalla lähtetettiin partyinformaatiota, aikatauluja, mainoksia. Infokanavan sydämenä toimi Amiga 3000-tietokone varustettuna Scala Multimedia-ohjelmistolla. Valitettavasti kuvan laatu ei yleisesti ottaen ollut järin tasokas, ilmeisesti tietokoneet aiheuttivat niin raskaan häiriömetsän ettei edellisvuotista parempikaan lähetin auttanut.

Kilpailuja yötä päivää


Partyn huippukohta oli luonnollisesti kilpailujen alkaminen. Konekohtaisesti eri sarjoja riitti, Amigalla pidettiin demo-, intro-, grafiikka ja musiikkikilpa, C-64:llä demo-, grafiikka- ja musiikkikilpailu ja PC:llä pelkkä demokilpailu. Amiga-kilpailut olivat pääsarjana, eivätkä palkinnotkaan olleet tyhjästä repäistyjä. Amiga-demokilvan voittaja keräsi 2500 dollarin potin, toiseksi tullut 1500 dollaria jne, viidenneksi sijoittuneen saadessa 250 dollaria. Grafiikka-, musiikki- ja introkilpailuissa ansioituneet artistit voittivat 400 dollaria pääpalkinnot. Täten voittosijoille pyrkimiseen löytyi myös kaupallisia tavoitteita, puhtaan harrastamisen lisäksi.

Kilpailut olivat erittäin vaikuttavia katsojan näkökulmasta. Suuri kangas ja korkealuokkainen äänentoisto tekivät tehtävänsä, joskin osa kilpailevista tuotoksista olisi voitu jättää julkaisematta. Kovin moni tuskin jaksoi katsoa kaikkia kilpailuja läpi, sillä ne jatkuivat varhisillasta läpi yön aamuun saakka. Niinpä suurin osa ihmisistä katsoikin vain osan kilpailuista.

Osa kilpailevista tuotoksista oli todella upeasti kasattuja. Amigan demokilvassa suurin osa otoksista oli tyypillistä tavaraa, jopa suorastaan roskaakin, mutta muutamat tuotokset räjäyttivät katsojien tajuntaa. Etenkin voittajademo, Norjalaisten Spaceballsien ravedemo joka yhdisti rankan teknomusiikin ja loistavan visuaalisen efektimyrskyn kauniisti animoituihin tanssijoihin, oli jotain ennennäkemätöntä ja voittikin ylivoimaisella pistemäärällä.

Amigan musiikkikilpa oli hyvin massiivinen, kahdessa mielessä. Ensinnäkin osallistuvia kappaleita oli yli 250, joten järjestäjät joutuivat karsimaan rankalla kädellä mitkä soitetaan. Toisekseen kappaleet olivat suurimmaksi osaksi efektijumputusta, ilman järkeä tai melodiaa. Tässä suhteessa C-64:n musiikit olivat huomattavasti parempia, sillä kappaleissa oli ideaa ja niiden tekoon oli käytetty huomattavasti enemmän työtä kuin Amigan kappaleisiin.

PC-demot taasen tuottivat enimmäkseen pettymyksiä. Suurin osa niistä oli lähinnä Amiga-vuonna-1988-1990 tavaraa, ja vaikka niitä pyöritettiin 486-koneella oli niiden näyttävyydessä ja nopeudessa toivomisen varaa, lukuunottamatta muutamia poikkeuksia.

Vaikuttavimmaksi osoittautuivat kuitenkin C-64:n tuotokset. Niissä käytetty mielikuvitus ja tekninen loistavuus ylittivät kaikki odotukset. Parhaimmillaan C-64-demot jopa pyörittelivät nopeampia vektoriefektejä kuin mitä Amiga- ja PC-demoissa nähtiin. Muissakin suhteissa 1:n MHz:n koneella näkyi kauniimpaakin jälkeä kuin suuremmissa kilpailijoissaan. Eipä ihme että C-64-kilpojen aikana kuultiinkiin spontaaneimmat ja raisuimmat suosionosoitukset, kun vanhasta sotaratsusta revittiin irti aina vain enemmän.

Kilpailujen lisäksi varsinaista ohjelmaa ei ollut. Tunnetut tanskalaiset Amiga-muusikot Kyd ja Balle järjestivät monipuolisen tekno-konsertin, esittäen mm. omia videoitaan. Esitys aiheutti vipinää myös paikalliselle palokunnalle, kun savukoneet laukaisivat palohälyttimet.

Yleensä ottaen paikalle tulleet viettivät aikaa toistensa seurassa, etsien vanhoja tuttaviaan ja tutustuen uusiin ihmisiin. Kansainvälinen vuorovaikutus oli vahvaa, ja todistukset siitä että tietokonenuoriso on kaikkein kansainvälisintä joukkoa saivat jälleen kerran vahvistuksensa.

Suomi-pojat maailmalla


Suomalaisedustuskin oli poikkeuksellisen vahva. Helsinkiläisten John Kovaleffin ja Samuli Syvähuokon (Meegosh/Rebels ja Gore/Future Crew) järjestämällä bussimatkalla saapui kahden bussillisen verran Amiga- ja PC-käyttäjiä paikalle. Kilvoissa suomalaiset pärjäsivätkin suht. hyvin, Amigan demokilpailussa suomalainen Virtual Dreams (Fairlight) sijoittui kuudennelle sijalle demollaan Absolute Inebriation, ja Dean (Cyberiad) päätyi sijalle yhdeksän Amigan musiikkikilpailussa. Parhaiten sijoittui Future Crew demollaan Panic, joka päätyi toiselle sijalle.

Kaikkiaan The Party II oli erinomaisesti onnistunut tapahtuma, käytännössä vain PC:n demokilpailu epäonnistui sillä PC:n äänestysjärjestelmä ei toiminut ja tulosten päättäminen päätyi yhden henkilön harteille, joka ei edes tiennyt olevansa virallinen tulosfoorumi.

Mikäli paikalla ei viihtynyt vika oli vain omassa itsessään, sillä järjestelyt olivat ensiluokkaiset ja pienistä hankaluuksista huolimatta tapahtuma toimi hyvin. Kiinnostavia ihmisiä ja hyviä demoja riitti, ja mukana olleet Suomalaiset partyjärjestäjät saivat hyviä oppeja omia tapahtumiaan varten. Ehkäpä Assembly'93:ssa Kauniaissa tulemme näkemään Aarsin vaikutuksia.


Osallistujien koneet:                                  
A500 (+)     1190      54.12%   
A600           21       0.95%   
A1000           6       0.27%   
A2000         206       9.37%   
A3000          42       1.91%   
A4000          28       1.27%   
CDTV            5       0.23%   
C64           182       8.28%   
PC            229      10.41%   
OTHER/NONE    290      13.19%   
TOTAL        2199     100.00%   
Osallistujien kansallisuudet:
DENMARK        812
GREAT BRITAIN   16
FRANCE          82
GERMANY        465
SWEDEN         418
NORWAY         158
FINLAND         69
HOLLAND         52
AUSTRIA          7
OTHER          126
TOTAL         2199
PLUS pummilla sisäänmenneet sekä ilmaislippuiset:  noin 2500 hlö

Tulokset
Amiga Demo
1  Spaceballs.....................585
2  Anarchy........................354
3  TRSI...........................182
Amiga Music
1  Substance II The tune / Moby/DRD....250
2  Hi-Tension / Gurra & Alf/Virtual....188
3  Desessart Nicolas / Doh/Delight.....142
Amiga Intro
1  Melon Dezign..........213
2  Shining/Tizzy.........121
3  Silents................90
PC Demo
1 Witan: Facts of Life
2 Future Crew: Panic
3 Sonic PC: Delusion