24.9.2018

Vanhoja muistellen: Silent Hunter II -ennakko





Julkaistu alkujaan:  eDome vuonna 2000.

Vakavasti otettavia sukellusvenesimulaattoreita tulee tätä nykyä vastaan varsin harvoin. Jane's 688(I) (julkaistu 1997) ja Silent Hunter (julkaistu 1996) ovat olleet edelliset vakavat yritykset siirtää vedenalaisen sodankäynnin ahdistava tunnelma PC:lle. Nyt on taas aika katsoa kertaalleen läpi leffat Punaisen Lokakuun Metsästys ja Das Boot, ja hypätä itse virtuaaliperiskoopin taakse. Sekä Silent Hunterin että Jane's 688:n jatko-osat ovat valmiit ja joko kaupoissa tai saapumassa sinne. Perehdymme nyt Silent Hunter II:n ennakkoversioon, ja täysimittainen arvostelukin on luvassa kunhan peli rantautuu Suomeen.

Ollako vai eikö olla U-96 ?


Silent Hunter II keskittyy kuvaamaan Saksan sotalaivaston Kriegsmarinen toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneoperaatioita. Ja se tekee sen tavalla joka saa Das Boot -elokuvan fanit värisemään. Pelin musiikista vastaava säveltäjä onnistuu luomaan oivan tunnelman vahvasti Das Bootin tunnusmelodiasta vaikutteita ottavalla intromusiikilla, ja pelin alkuvalikot hyödyntävät natsi-Saksan propagandakoneiston mainonnan tyyliä. Pelin käyttämät resoluutiot tosin hiukan kummastuttavat - voit valita vain 640 x 480 ja 800 x 600 -tilojen välillä, mikä on varsin outoa vuonna 2001 julkaistavalta peliltä. Toivottavasti julkaisuversio tuo tähän parannusta. (Mihin kartta- ja konehuonetiloissa isoja resoluutioita tarvittaisiin? Veneen sisällähän sitä pääosin luurataan, eikä isoja resoluutioikaan näin tarvita. Toim.huom.)

Kun realismi- ja muut asetukset on saatu kuntoon on aika valita joko yksittäisiä tehtäviä tai pelata toinen maailmansota tehtävä kerrallaan etenevänä kampanjana. Ennakkoversiossa kampanjatila ei vielä toimi, sillä tehtävien lopettaminen kotisatamaan saapumalla on mahdotonta - siitä nimittäin puuttuvat vielä satamat ja muut maakohteet. Yksittäiset tehtävät antavat kuitenkin varsin hyvän kuvan siitä mitä on odotettavissa - tarjolla on kolme harjoitusta, joilla U-Bootin liikuttelu ja käyttö aseena tulevat tutuiksi, sekä kahdeksan varsinaista tehtävää. Valikoima on melkoisen suppea, sillä jokaisen tehtävän saa pelattua yhdessä illassa läpi. Tehtävät ovat kuitenkin jossain määrin dynaamisia, joten jokainen pelikerta on jossain määrin erilainen vaikka pääasialliset tavoitteet ovatkin lähes samat.



Kun U-Boot on saatu vesille, on aika vilkaista miltä oma alus näyttää. Navigointi tapahtuu karttanäkymässä, ja zoomaustasoa nostamalla näkymä toimii oivasti myös taktisena näyttönä. Periskooppi- ja tähystysnäkymiä käytetään ympäristön havainnoimiseen sekä maalien lukitsemiseen, periskooppia pinnan alla ja tähystysnäkymää pinnalla. Mittaristonäkymä kertoo kapteenille yksityiskohtaisesti veneen tämän hetkisen tilan aina akkujen latausastetta ja jäljellä olevan dieselin määrää myöten.

Osa näkymistä vaihtelee sukellusveneen tyypin mukaan, muun muassa torpedoputkien määrä asenäytössä sekä vaurionäytön pohjana toimiva aluksen tekninen kartta vaihtuvat riippuen pelaajan kulloisen aluksen tyypistä. Aluksen ulkopuolinen maailma on varsin mainion näköinen - meri käyttäytyy niinkuin sen kuuluukin, raju aallokko tuntuu vatsanpohjassa kun vene heittelehtii aalloilla, ja sääolosuhteet vaikuttavat melkoisesti näkyvyyteen. Huonossa säässä ainoa keino varmistaa torpedojen osuminen on liikkua mahdollisimman lähelle vihollisaluksia, mutta tällöin usva saattaa kätkeä näkyvistäsi juuri sen kohtalokkaaksi koituvan hävittäjäaluksen kunnes on liian myöhäistä välttää syvyyspommeja.

Tunnelma


Previkka vakuuttaa tunnelmallaan ja pelattavuudellaan. Sukellusveneoperaatioille tyypillisen odottelun voi sivuuttaa mainiosti pelin parhaimmillaan monituhatkertaisella ajankiihdytystoiminnolla. Toiminnan ajan koittaessa on kaikkien hyökkäyksen suunnittelussa huomioitavien yksityiskohtien huomioon ottaminen hermoja raastavaa puuhaa. Ja kun kaksi vihollishävittäjää kaartelee pinnalla yläpuolellasi, valmiina pudottamaan kuolettavan annoksen syvyyspommeja ympärillesi... Ylitsekulkevien alusten potkurien kuunteleminen saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Pelin äänimaailma toimii loistavasti - miehistö puhuu englantia vahvasti saksalaisittain murtaen, ja luonnollisesti mukana on myös ah niin karmiva rungon natiseminen veneen kulkiessa syvemmälle.

Silent Hunter II:n tekijätiimi Ultimation on saanut korvaamatonta apua pelin realistisuuden ja tunnelman luomisessa yhdeltä Kriegsmarinen tehokkaimmista sukellusvenekomentajista: kiitos Fregattenkapitän Erich Toppin panokselle pelin suunnittelussa. Kauhun- ja riemunhetket ovatkin kuin suoraan Siitä Kaikkien Aikojen Parhaasta Sukellusveneleffasta. Myös vihollisen pintalaivasto käyttäytyy kuten odottaa sopii, joten odotettavissa on varmasti mielenkiintoisia ja pitkäkestoisia kamppailuita.



Mitä on odotettavissa?


Tätä kirjoittaessa peli on jo julkaistu Yhdysvalloissa, ja lisänä tarkastelun kohteena olleeseen ennakkoversioon on odotettavissa muutamia mielenkiintoisia lisäyksiä. Yksinpelaamisen kannalta elintärkeä kampanjatila on luonnollisesti mukana, ja uusia kampanjoita on ilmeisesti tarkoitus julkaista verkosta haettavaksi. Huhuja on liikkunut myös skenaarioeditorista.

Verkkopelirintamalla on luvassa mielenkiintoinen uutuus, kun Silent Hunter II:n sisarpeli Destroyer Command ilmestyy markkinoille - tällöin SH2:lle tullaan Ultimationin mukaan julkaisemaan usean sukellusveneen ja hävittäjäaluksen voimin käytävän moninpelin mahdollistava päivitys . Moninpeliä aikaisessa vaiheessa testanneet ovat antaneet ylistäviä lausuntoja pelien yhteistoiminnasta. Moninpelipäivitystä odotetaankin jo innolla, ja SH2/DC-yhdistelmälle on jo laadittu valmiiksi säännöt joilla toteutetaan oma liiga.  Päätellen liigan web-sivustosta myös suomalaisia on jo mukana aktiivisesti.

Kaiken kaikkiaan Silent Hunter II vaikuttaa olevan toisen maailmansodan aikaisten sukellusveneiden fanien ehdoton ostos, kunhan se vihdoin ja viimein saadaan kauppojen hyllylle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti